Posted 22:54


Mielikuvitusystävä

Joskus on raskasta vaeltaa täällä ilman suurta tarkoitusta, suuri vapaus ja suuri vastuu harteillaan. Ollapa olemassa jokin ajatteleva Ylin Olento, joka päättäisi asiat ja ottaisi vastuun. Vielä parempaa, jos se kuuntelisi ja vastaisi. Saisi kysyä, pyytää ja varovasti vähän purnatakin.

Kuin Isä Camillo, joka keskusteli krusifiksinsa kanssa.

Haluaisin antaa hiukan palautetta ja pikkuisen kysyttävääkin olisi. Ehkä voitaisiin vähän neuvotellakin parista jutusta?

Posted 21:26


Osui ja upposi

Kokkarinen suomii tänään Selibaattipäiväkirjaa ja yksi kohta sytytti valon.
Birdy hehkuttaa, kuinka naiset voisivat loukata miehiä ihailemalla ääneen muiden miesten ulkonäköä.
Kokkarinen muistuttaa, että sukupuolia ei suinkaan rakennettu samoilla piirustuksilla. Toisten miesten ulkonäön ihailuun verrattuna paljon tehokkaampi tapa loukata omaa miestä on ihailla avoimesti häntä menestyneempien miesten omaisuutta, valtaa ja johtavaa sosiaalista asemaa.

Toinen juttu on, että Miesten Salainen Maailmanneuvosto ei voi jättää moista vuotoa rankaisematta. Ei vetypommin piirustuksiakaan viholliselle anneta.

Posted 13:07


Ne miehet meissä

Näen aamuisin monta miestä, kun vien Pojan tarhaan. Samalla ovenavauksella tulee businessmiehiä, boheemimiehiä ja tavismiehiä tuomaan lapsiaan hoitoon. Moikkaamme varautuneesti ja alamme kuoria pieniä astronauttejamme.

Kotona luen blogeista monenlaisista miehistä, mutten tunnista heistä aamulla näkemiäni. Tarhan eteisessä ei näy Selibaattipäiväkirjan sikoja, Kokkarisen luomakunnan herroja eikä Perkolan Rationaalisempia Olentoja.

En tiedä varmasti, mutta luulen, että tarhamiehet laittavat ruokaa, vaihtavat vaippoja ja kantavat julkisesti lapsen nallea, ehkä vähän kiusaantuneesti mutta kuitenkin. Luultavasti he myös katsovat TV:stä jääkiekkoa, ottavat mielellään kylmän oluen ja haaveilevat omista hetkistä veneellä, autotallissa, lenkillä tai hyvän kirjan ääressä. Ennen kaikkea luulen, että he monesti ihmettelevät naisiaan mutta kuitenkin haluavat ja yrittävät ottaa naisensa huomioon ja ymmärtää heitä. Ja työntää itsekkyytensä syrjään ja tehdä asioita, joissa huomioonottaminen näkyy.

Mutta ehkä ne blogimiehetkin asuvat siellä jossain syvällä.

Soi: Se: Ei vielä

Posted 09:47


Vesipeili

Aurinko heijastui Taivallahden pinnasta, jossa sorsan vanavesi näkyi pitkään. Lokki laskeutui kahahtaen. Jossain chopotti helikopteri.

Pilviharson läpi paistoi melkein kuumasti. Koivuissa on jo silmuja.

Posted 23:32


Aamun viulu kirkkaudessa soittaa

Toiveideni toukokuu antaa odottaa itseään. Harmaa ja kolea viikonloppu veti mielenkin harmaaksi ja koleaksi.

Onneksi on pieni pellavapäinen aurinko. Joka tänään sanoi esimerkiksi "Poika tykkää isistä". Ja nukuin kaksi kunnollista yötä: valot pois vanhan päivän puolella ja zetoja pitkälle aamuun.

Kuulokkeissa vaihteluksi popitukselle ”Sininen ja valkoinen: Isänmaan marsseja ja lauluja”. Finlandia vetää kyllä kananlihalle.

Komea. Saatanan komea.

Soi: Oi kallis Suomenmaa Candomino-kuoron esittämänä

Posted 14:06


Minun tavarat ja sinun

Värjöteltiin pari tuntia puiston hyytävässä tuulessa, kun Poika ilakoi keinussa, liukumäessä ja hiekkalaatikolla. Näköjään tuossä iässä minun tavaran ja toisen tavaran käsitteet ovat kovasti tärkeitä. Ei ota tuo minun autoa, toistuu taajaan.

Toistelemme Pojalle, että toiset lapset saavat lainata hänen autoaan silloin kun hän ei leiki sillä ja Poika saa lainata toisten leluja silloin kun toiset antavat luvan. Ja että toisen kädestä ei saa ottaa tavaroita.

Posted 13:53


Parempaa tekemistä

Vasemman silmäni alaluomessa on jatkuvasti elohiiri. Nukkuisit joskus niin se häviäisi, Vaimo sanoo.

Saattaa olla oikeilla jäljillä.

M haluaa taas juttuja. Kirjoitan på svenska ja luen sitten lehdestä, paljonko ovat korjanneet. Palkkioista ei tässä projektissa paljoa puhuta mutta lähettäisivät nyt edes painotuoretta pyytämättä. Ei sieltä Suomeen niin pitkä matka ole.

Posted 20:58


Paistetta ja pilveä

Nainen pläräsi kävellessään puhelinta, joten ilmeisesti se oli tekstiviesti, joka sai naisen kasvot valaistumaan auringon varjoonsa jättävään hymyyn. Jos tuo näky olisi ollut operaattorin mainoksessa, olisin tuhahtanut jotain epäuskottavuudesta. Ja ettei vain aurinkokin tullut juuri samalla hetkellä esiin pilven takaa...

Varasin porukalle hotellihuoneet Turusta. Aikataulu ja kuljetukset viilataan ensi viikolla.

Ehdin katsoa kiekosta toisen ja kolmannen erän. Noin huonojen syöttöjen haltuunottoon menee liikaa aikaa. Tuolla kiekollisella pelillä Suomi ei murra yhtäkään kontrolloitua viisikkopuolustusta.

Posted 13:57


Hidas pää

Kun roikkuu netissä aamuyöt mutta herää silti varhain, on ennen pitkää aivan finaalissa. SItten yhtenä päivänä nukkuu pitkät mutta levottomat päiväunet ja herää täysin toimintakyvyttömänä.

Nyt odottelen, josko juotu kahvi imeytyessään käynnistäisi hermoston.

Posted 00:27


Vuoden paras kuukausi

Toukokuussa tulee ensimmäinen kuuma päivä, ohuet vaatteet, täysi kesä kuten sanotaan. Naiset muuttuvat yhtäkkiä, vanhemmatkin. He nauravat liioitellusti kuumissaan ja touhuavat omituisesti. Tuntuu kuin yhtenä päivänä tullut kesä kovan talven jälkeen olisi heille liikaa, kun maailmassa sittenkin pitää olla järkevä. Onneksi keväällä on paljon töitä, joihin tunteet voi upottaa, välillä vain nousta, katsoa maisemaa ja hengähtää riemuisasti.

Matti Mäkelä: Hyvä maa

Rakkauteni toukokuihin syntyi varmaan kouluaikoina. Opiskelu suolautui rennoksi, mutta hyvät asiat jatkuivat. Kaverit ja kauniit tytöt. Aamulla aurinko saattoi paistaa jo kuumasti, ja välitunnilla käveltiin paitahihasillaan kauppaan ostamaan Midit. Koulun jälkeen kassi lensi nurkkaan ja lähdettiin fillaroimaan tai futaamaan. Tai istuttiin vain kentän laidalla ja katseltiin, kun naapurikoulun tytöt pelasivat pesistä.

Nykyään ilo tulee valosta, lämmöstä ja heräävästä luonnosta. Monina toukokuun päivinä saa nauttia kuumuudesta ja auringosta, mutta samalla se on silkkaa bonusta. Koko kesä on vielä edessä.

Posted 23:39


Vappupäivän sade

You're just a little girl with grey eyes
Never mind say something
Wait until the crowd cries
Just wait until the crowd cries
You're just a little girl with grey eyes

David Bowie: What in the world

Pisaroiden ropinassa peltiseen ikkunalautaan on jotain rauhoittavaa. Leikkipuistossa oli tyhjää, ja kaduilla taksit suhahtelivat edestakaisin. Siellä täällä valkolakit, poplarit ja päällystakin alta vilahtavat kesämekot kiirehtivät suojaan sateelta.

Lakin pitkä lippa suojasi kasvojani, Vaimo kantoi sateenvarjoa. Rattaissa Pojan pää kohosi sadesuojan aukosta kuin panssarivaunun ajajalla.

Bowien Low vie toiseen aikaan. Junnuna kuuntelin tätä öisin kuulokkeilla pimeässä olohuoneessa vanhempien nukkuessa seinän takana. Ohiajavien autojen valot heijastuivat kattoon, ja väsymyksen saadessa otetta valuin TV-tuolissa yhä makaavampaan asentoon. Ajatus harhaili outoihin paikkoihin.

Posted 23:38

Minun vappuni 2003

Vappu on listalaisten mielestä amatöörien puuhastelua. Mutta elitistisiksi onkin jo muutenkin mainittu.

Kuormuriletka jyrräsi mäkeä ylös ja lavallinen haalareita toisensa jälkeen vilkutti kaljatölkeillään. Pysähdys valoihin HKKK:n kohdalla tuotti serenadin:
- Kylterit on perseestä!
- Kylterit on perseestä!

Vappuni oli viime vuotta kosteampi eli join kolme Sandelsia. Tuttuja poikkesi syömässä tai kahvilla ennen kuin jatkoivat katsomaan, mitä pääkaupungin yö tarjoaa. Poika nautti vieraista ja kurkki hetken hihitellen kaapin kulman takaa ennen kuin meni luo ja vaati leikkimään.

Kisabiisi näemmä tarttuu, sillä ukkeli käveli ympäriinsä hokien TAHdonVOImaa! TAHdonVOImaa! TAHdonVOImaa!

Tarvitsisin unta, mutta näillä käytävillähän minä taas harhailen.

Soi: David Bowie: Speed of life

Posted 10:05


A bit like me


What Is Your Animal Personality?
brought to you by Quizilla

Ja tämähän löytyi Introspektion arkistoja kahlatessa.

Posted 09:08


Ylimääräinen uutislähetys klo 9.08.

Kahvi oli aamulla lopussa.

Raivaustyöt ovat täydessä käynnissä ja uhreille on järjestetty mahdollisuus saada kriisiapua. Suomen Punaisen Ristin mukaan alueelle pystytään heti tarvittaessa lähettämään huopia ja liikuteltava kenttäsairaala.

Suuronnettomuuksien tutkijalautakunta on jo matkalla paikalle. Taloudellisten vahinkojen arvioiminen on vasta päässyt alkuun. Alustavien arvioiden mukaan onnettomuus saattoi aiheutua inhimillisestä erehdyksestä. Sisäasiainministeriön tiedotusosaston mukaan kauppalistojen laatimisohjeita tullaan tarkistamaan ensi tilassa.

Seuraamme tilannetta päivän myöhemmissä lähetyksissämme. Ilmatieteen laitoksen mukaan vappuaaton säästä on tulossa kolea...

Liottelin korvikkeeksi Earl Greyta, mutta mitään ei tapahtunut. Himmeän vaaleanvihreänä hehkuva energia ei virrannut kehooni. Silmät pysyivät raskaina.

Posted 23:26


Kaduilla on huomenna lasinsiruja ja oksennusta

Lapsena vappu maistui simalta ja tippaleipien pölysokerilta ja tuoksui ilmapalloilta. Vappupäivänä aikuiset pukeutuivat poplareihin ja kävelyllä sain oikean kaasupallon.

Teinivappuina oli Adidas Jaguarit jalassa ja Vodka Limea povitaskussa. Ja laskuhumala kuivasi suuta Helsingin yönkosteilla kaduilla.

Aikuisuus tuli, mutta klisheet lipuivat ohi. Vappulounas - kokeilin kerran. Ullanlinnanmäki - kolmesti. Haalarit - taisin pitää yhtenä vappuna. Sillis - olen kuullut sellaisista. Skumppaa - näkee kellervälakkisilla DI-herrasmiehillä. Ja se lakki likaantui joskus 80-luvulla sen verran, että jätin pysyvästi kaappiin. Vaimo käyttää omaansa joskus, muttta koetan kestää sen, että minua luullaan fiksun naisen renttumieheksi.

Vappuna olen ulkopuolinen.

Posted 21:35


Pää kolmantena jalkana

Sittenkin kiireinen tiistai. Puoli päivää meni pöytäkirjoja hakatessa ja sitten metron nopeudella itään viemään minulle unohtuneita asiakirjoja. Samalla pilasin seuraavan lehden odotukseni selaamalla printeistä oikovedokset.
Ehdin tarhalle ajoissa, koska kaupan jono oli lyhyt. Vanha mies sanoi jotain hauskaa ja punaposkinen kassatyttö hymyili ujosti.
Söin juuri broileria currykastikkeessa riisin kera ja Poika lihapullia sekä muusia, kun Z soitti ovikelloa. Käytiin läpi tositteet ja raapustelin konseptin samalla kun polvellani kiemurrellut pikku-ukko yritti napata kynän ja merkkailla omiaan.
Z.n lähtiessä painelin samalla ovenavauksella kauppaan ostamaan unohtuneet tavarat.

Koska viime yö jäi alle viiteen tuntiin, nyt alkaa väsyttää. Vielä pitäisi päivitellä. Taidanpa syödä loput Vihantasalmen Shelliltä ostetut irtokarkit.

Posted 08:46


Havainto

Aamuilma oli kylmää sumua, mutta sen alta tuoksui kesähiekka. Vappu on siis lähellä.

Posted 23:59


Elämä ruutuvihoissa

Provosoiva Miira kirjoitti luettujen kirjojen kirjaamisesta.
Lukioikäisenä kirjasin ruutuvihkoihin jokaisen lukemani kirjan, jokaisen kuuntelemani LP:n, päivittäisen urheilusuoritukset kestoaikoineen ja päivittäiset arvioidut nukahtamis- sekä heräämisaikani sekä nukutut tunnit. Aina kosteiden iltojen jälkeen arvioin erilliseen vihkoon juodut laadut ja määrät, paikat ja läsnäolijat. Kaikesta tästä piti tietysti laatia viikottaiset ja kuukausittaiset koosteet jne. Ja tätä kesti vuosia.

Kirjaamishimo alkoi tietysti rajoittaa elämää. Kirjat "piti" useimmiten lukea ja levyt kuunnella systemaattisesti alusta loppuun. Listanpidon loputtua kesti kauan ennen kuin opin nauttimaan vain parhaat palat.

Suurin osa niistä vihoista on pahvilaatikossa tuossa hyllyllä.

Posted 23:27


Urheilun tähtihetkiä

M antoi kulmasta bläkkärin lapaan kärkikarvaajalle, joka veivasi harhautuksen ja sijoitti: torjuin vedon päätyseinälle. Pelin aikana nämä pitää unohtaa heti, mutta summerin soitua voi hykerrellä sisäänpäin.

J:llekin on tulossa jälkikasvua. Kaikkiko me ruvettiin lapsentekoon vasta tällä iällä ja toisessa avioliitossa?

Ennen lähtöä ehdin vilkuilla kaksi erää TV:tä, jossa Mertaranta yritti hehkuttaa. Intoilukiintiö on saatava täyteen vaikka taululla seisoo 12-0. Sääliksi käy toimittajia.

Päivän päätteeksi tsekkasin vielä Karamellin putoavan lehden.

Posted 14:44


Uraputkessa

Kakarat valitsivat suklaapatukkaansa pitkään ennen kuin lihavampi suuntasi sille tyhjälle kassalle. Hei myyjä tuu myymään, se huusi hyllyä täyttävälle neitoselle, joka asteli huokaisten paikalle. Poika yritti jo lähteä mutta palasi vastahakoisesti kassan huomauttaessa, että 10 senttiä puuttuu. No etsä nyt vois sen verran armahtaa, kymmenvuotias tuleva liikemies intti. Jonoon liittynyt mieshenkilö maksoi erotuksen päästäkseen tämän päivän aikana ulos, joten pedagoginen tilaisuus menetettiin.

Tuskin maltan odottaa, että nilkki saa Kauppakorkean käytyä ja Bemarin alleen.

Posted 09:39


April rain

Pimeää ja kylmää. Mutta sade. Oikea vesisade!

En taida edes muistaa, milloin viimeksi.

Posted 00:27


Lyijyluomet

Teinköhän jotain väärin kun sain yhtä aikaa kaksi vastausta?

You are a Linguistic Thinker. Linguistic thinkers:

Tend to think in words, and like to use language to express complex ideas.
Are sensitive to the sounds and rhythms of words as well as their meanings.

You are a Logical-Mathematical Thinker. Logical-Mathematical thinkers:

Like to understand patterns and relationships between objects or actions
Try to understand the world in terms of causes and effects
Are good at thinking critically, and solving problems creatively

Some people have a strong preference for one style of thinking, and find some skills come more naturally than others. Other people tend to adopt different thinking styles in different situations.

Näin unta, että N oli Saibu - lehden päätoimittaja, mutta sitä ei saanut kertoa kenellekään. Päivällä kysyin N:ltä, osuiko uneni oikeaan. Kiisti.

Pitäisi tehdä valmista ennen aamua mutta tuntuu, etten jaksa edes kaivaa hammasharjaa laukusta. Taidanpa venyttää deadlinea muutamalla tunnilla ja nukkua ensin.

Posted 13:23


Pysäytyskuva

Aurinko kimmeltää järven pinnassa. Sisävesilaivat seisovat laiturissa. Tuplaikkuna pitää tuulen ulkona mutta antaa auringon lämmittää. Ruudussa MTV:n Madonna weekend.

Huonomminkin voisi olla.

Posted 01:20


Sekalaisia merkintöjä

1. "Suuren ja mahtavan" sävelet toivat nytkin sieluni silmiin Petrovin ja Mihailovin.
2. Sinimustien pilvien välissä järven yllä paloi oranssi taivas. Kun linna tuli näkyviin, oli jo pimeää.
3. M.n tarjoamaa viinaa juodessani en pystynyt kertomaan olevani täysin eri mieltä.
4. H toi minulle fanipaitansa. Vuoden odotus kannatti.
5. S:n uninen ääni puhelimessa paljasti, että mokasin. Toivottavasti sen sävy hänen väittäessään olleensa vain puoliunessa merkitsi, että sain anteeksi.

Posted 14:29


Welcome to the machine

Joukkueen mukana kulkiessa huomaa, kuinka vähän ohjelman viemänä tarvitsee ajatella. Herääminen ja aamiainen omaan tahtiin, lähtö harjoituksiin 10.00, kuljetus hotellille klo 12.00, lounas klo 13.00, palaveri ja välipala klo 16.00, lähtö otteluun klo 16.45...

Nukuin huonosti. Heräsin neljältä ja pyörin tunnin miettien kaikenlaista. Aamulla sinnittelin silmät kiinni jo pitkään ennen kuin herätys pamautti TV:n päälle.

Ruokailuja on paljon ja ne kestävät. Aamiaisella mysliä ja maitoa, sitten leipää, kinkkua ja juustoa. Appelsiinimehua ja paljon kahvia. Lehdet. Lounaslautanen täyteen salaattia, riisiä ja kanakastiketta, haarukointi, tarinoita ja piikittelyä joukkueenjohdon pöydässä. Sitten kahvi, jota sekoitellaan pitkään ja hartaasti. Kiirettä ei ole, koska odottamassa ei ole mitään.

Väliajat tapetaan aikaa kaukosäätimen, loikoilun ja paikallisten lehtien parissa. Jotkut lähtevät tutkimaan kaupunkia.

Posted 21:50


On the road

En muistanutkaan, että Kouvolan ja Lappeenrannan välillä on noin pitkiä suoria. Olisin nauttinut matkasta enemmän, jos P ei olisi yrittänyt yhtä aikaa ajaa 160 mittarissa, puhua kännykkään ja vaihtaa CD:tä soittimeen. KISS kuulosti kyllä pitkästä aikaa hyvältä.

Sain ennen illallista jututettua K:n sekä M:n puhelimitse ja hakattua tekstin melkein valmiiksi. Nyt saunomaan, sitten minibaarista yksi Lapin Kulta ja nukkumaan.

Posted 09:59


Hypen hipaisu

Istuin vuosia B3:ssa kausaripaikalla, mutta Suomessa pelatuista miesten ämämmistä en ole käynyt yhtään peliä paikan päällä. Saa nähdä, minkä verran jaksaa seurata näitäkään kekkereitä TV:stä.

Isänmaallisuuden vakuutteluna silti vahvimmat muistot:

1. Calgary 1988. Katsoin huoneessani kun Erkki Lehtonen nosti 14 tuuman mustavalkoisessa sen reboundin ohi Mylnikovin. Tosin Tihonov oli oudon iloinen saapuessaan Suomen koppiin onnittelemaan.
2. Moskova 1986. Masken Carlsson. En koskaan unohda S:n ilmettä ja itkunsekaista voihkaisua: "Ei..."
3. Lake Placid 1980. Jukka Porvarin maalit eivät riittäneet, kun punakone jauhoi Suomen hapoille. Aamulla höntsättiin peli uudelleen Väiskillä. Suomi voitti.

Myönnettäköön kuitenkin, että lapsuuden sankarini ei ollut suomalainen.

Posted 09:25


Vastassa aamuun saapuvaa

Olin jo juonut kahvit ja selannut HS:n, kun makkarista kuului ääntä. Missä äiti, uninen pieni mies kysyi sängystään. Äiti on jo töissä mutta me miehet ollaan vielä kotona, kerroin. Tarhaan mennään, Poika mumisi. Uni ei vielä päästänyt irti: silmät lupsahtelivat ja pieni käsi haroi unikissan pesulappua. Silitin muumiyöpuvun selkää ja nuuhkin unen tuoksua. Kello oli yli kahdeksan, mutta miehen pitää saada herätä rauhassa.

Posted 22:08


Kykyjeni rajoilla

Well, you wake up in the mornin', you hear the work bell ring,
And they march you to the table to see the same old thing.
Ain't no food upon the table, and no pork up in the pan.
But you better not complain, boy, you get in trouble with the man.

Ääneni kuulosti suihkussa hienolta, varsinkin lopun with the man. Kun tulee pois kaakeleiden sylistä, kaiku katoaa. Ilmankos J:kin kertoi laulaneensa biisinsä purkkiin R:n kylpyhuoneessa.

Keksin juuri, että minulla on Pinserin blogimaailmaan liittyvä haave. Käytännössä utopistinen, mutta juuri siksi ikiliikkuja. Ja ei, Top-listaan se ei liity.

Soi: Dumari: Tonnin stiflat

Posted 21:50


Järjen orjat

Tommipommi kirjoitti tiistaina, kuinka kynsiään koulutunnilla lakkaava neitokainen ja luokan pikkukovis itse asiassa toimivat rationaalisesti.

Entä jos lähestyisimme asiaa toisesta suunnasta? Mahtuuko sinänsä järkevän ihmisen elämään lainkaan epärationaalisia ajatuksia ja tekoja? Vai tähtäävätkö ne kaikki tavoitteisiin, joista joitain emme vain heti tule ajatelleeksi?

Posted 14:39


Korteni keossa

Parturi jutteli mukavia ammateista, harrastuksista ja asuntoremonteista samalla kun luin maaliskuun Trendistä pahimmista fitness-mokista ja lesbotyttöjen omasta kulttuurista.

Pienenpienenä minut vietiin siistittäväksi siihen kulmantakaiseen liikkeeseen, jossa punatukkainen täti oli heilutellut saksia varmaan 50-luvulta asti. Kesäisin mummolassa naapurin vanhapoika lippasi kylän lasten hiukset koneella. Viimeinen parturireissu pitkään aikaan oli se, kun käytiin rehvakkaasti porukalla leikkuuttamassa inttitukat. Sen 330 päivää panssarijääkäri H piti komppanian siilit paraatipiikeissä hintaan 5 markkaa / suraus. Miellyin helppohoitoiseen malliin niin, että saatoin siviilissäkin pitkään leikata hiukseni itse.

Palasin parturien asiakkaaksi siinä esikaupungin liikkeessä, jonka hinnasta ei taatusti riittänyt mitään verottajalle. Itiksen vakioparturi tuli Vaimon tuttuna, ja vasta tänä keväänä taivuin tuohon 40 metrin päähän.

Palasin kadulle hiukan ryhdistyneenä. Parturista tultua hyvä tuoksu leijuu päivän mukana ja koko olo on vähän aikaa pätevämpi. Muistin lehtijutuista vain reisitaskuhousut.

Posted 10:36


Näkymä rannalta

Pysähdyin kallion laelle katselemaan maisemaa. Helsingin Energia, Altia, Kone, Fortum. Voimalaitos kasoineen ja takana häämöttävine Ruoholahtineen, Lauttasaari ja vesitorni, Länsiväylää humisevat leikkiautot, Espoon vihreä siluetti torneineen, etuoikealla näkymän täyttävät Ourit.
Ennen ei ollut pengertä ja kävelytietä: kalliot laskeutuivat suoraan kivikkoon ja vihreään veteen.

Maassa lojui käytetty junalippu: joku on saapunut Helsinkiin InterCityllä Seinäjoelta sunnuntaina keskiyöllä. Rutistettuja Olvi-tölkkejä, hampurilaispusseja.

Vastaan viuhtoneella hahmolla oli tuulipuku, mustat aurinkolasit ja korvilla isot kuulokkeet. Mietin, onko sisällä ketään.

Posted 22:47


Illan kierros

Vappujuttu Ojasta herätti ajatuksia, joiden varjot eivät vielä näytä sanoilta. Juutuin ihailemaan Perhosen harrastusgalleriaa. Vähän toista kuin ne liimatahraiset muovikkeet, jotka pienenä tuhrattiin kokoon ja aikanaan räjäytettiin lutkulla ja kiinareilla. Sivullinen kulkee kaukana meikäläisen telaketjujen liejuisilta urilta, mutta ajattelee perhosilla.

Posted 22:34


Hyvää ja rouskuu hampaissa

Maistuipas näkkäri hyvältä jauhelihakeiton kyytipoikana. Sen kunniaksi muistelin TOP 3 - näkkileipäkokemukset.

1. Tammikuisessa sotaharjoituksessa hytisin ilmasuojaan ajetussa jäisessä teräslaatikossa radiopäivystäjänä, ja päivän ateriat oli missattu. Yhtäkkiä tajusin, että leipälaukussani on puolikas kytkinlevy ja voinappi. Niistä syntyi sudennälkäiselle unohtumaton ateria, jonka kruunasi kylmä vesi kenttäpullosta.

2. Junnuna mummolassa santsasin yhä uudelleen näkkäriä raparperikiisselin seuralaiseksi. Loistava yhdistelmä.

3. Koulussa pino näkkileipää voinapilla ja kevytmaito pikarista pelastivat päivän, kun listaruoka ei jostain syystä pudonnut. Tarpeen harvoin, sillä kouluruoka oli yleensä hyvää.

Kuitenkin yksi juttu: ei sängyssä.

Posted 13:33


Ystävä taivaalla

Kevään tulon tiesi aina siitä, kun aurinko kutsui väkisin ulos. Iltapäivän viimeiset tunnit jätettiin väliin ja lähdettiin Väiskille pelaamaan futista. Sitten myöhemmin aurinko kurkisti hymyillen Domman C-saliin ja kuiskasi, että uusia tenttikierroksia tulee aina. Kirjat reppuun, hiljaa hiipien ulos ja terassille.

Nyt velvollisuuksien ohuet langat sitovat miehen arkeen kuin Gulliverin turpeeseen. Enää ei lähdetä noin vain kaltseille juomaan pussikaljaa. Aurinko tietää sen, mutta tuolla ulkona se yhä iskee silmää.

Posted 10:49


Aamun valkoiset kolmiot

Henkilöautossa treenattiin mäkilähtöjä. Kuorma-auto meanderoi kahtakymppiä. Ajo-oppilaat kohtasivat sitten toisensa kapeassa kohdassa ja arvatenkin kielet keskellä suuta.

Sairaalan ja hautiksen välissä vesi välkkyi tyynenä, mutta Seurasaarenselkä oli vielä jäässä. Onpas vesi matalalla. Rannassa tuoksuivat lieju ja levä.
Sinihaalarinen pilkkijä alkoi itsekin näyttää kyllästyneeltä ja spatseeraili jakkaransa ympärillä.

Näinä päivinä ei kertakaikkiaan osaa pukeutua tarpeeksi kevyesti.

Posted 23:01


Pääsiäisen päätteeksi

Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen vaan uskovainen". Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!" Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"

Joh. 20:27-29

Olen kokeellisten luonnontieteiden ajan kasvatti, joten Jessen vaatimus on aivoilleni täysin kohtuuton ja käsittämätön. Juuri siksikö Tuomaan hahmo kiehtoo?

Posted 21:40


Huollon tarpeessa

Joinain päivinä kaikki mihin koskee, hajoaa käsiin. Puhelimen sarana on halki ja kansi putoaa kohta. Auto toi meidät Helsinkiin hyrräten kuin unelma, mutta kuormaa purkaessa pisti taas silmään öljyläikkä moottorin alla. Tämä kannettava pitää outoja ääniä.

Okei, eihän niissä mitään mystistä ole. Puhelin on vain vanha. Auto on vanha ja ongelma häipynee jälleen, kun öljytaso putoaa täpötäydestä. Ja kannettava on...öh...tietokone.

Aamupäivällä makasin selälläni anoppilan portailla hihat käärittyinä olkapäille ja jalat seinää vasten pystyssä. Annoin auringon paahtaa poskia ja kuuntelin. Lapset leikkivät pihalla, aikuiset sorisivat kolmea keskustelua päällekkäin ja naapurissa jyrräsi rekan nuppi tyhjäkäynnillä. Hyvä hetki.

Lapsiperheissä nämä uutiset vetävät mielen matalaksi.

Posted 23:38


Tiedettä, tietä ja taidetta

Jos haluat tietää, mikä kohta tontista on kaikkein likaisin, päästä pikkupoika irti ja katso viiden minuutin kuluttua, missä hän hihkuu iloisena. Melko varmasti traktorin vieressä, siinä moottoriöljyä ja naftaa sisältävässä kuralammikossa.

Kävelin lopulta porukan perässä kälylään. Nautin kuuman asvaltin tuoksusta, repun alla kastuvasta selästä ja pelloilta leyhyvästä lämpimästä tuulesta. Sulamisvesi kuohui kivisillan alta Keiteleeseen. Jonkun talon ajokoira räksytti koko maailmalle tiedon, että poikkesin metsään keventämään. Kurki lensi yksin kohti pohjoista ja huusi mennessään.

Ojassa kellui porkkana. Toinenkin. Sitten yksi murskaantuneena tien pintaan. Lisää porkkanoita ojassa.
Mysteeri.
Avoin autonikkuna, takapenkille unohtunut kauppakassi ja porkkanoita vihaavan viisivuotiaan elämänsä tilaisuus?
Vai alkuunsa verisesti tukahdutettu porkkanoiden kapina? Ja hallitus vaikenee.

Anopin hylly on koko lailla luettu, joten kaivoin taas kouraan Leinon runokokoelman. Välillä kieli on liian vanhahtavaa toimiakseen, mutta rytmi niissä on. Ja outo surumielisyys, joka kovertaa sydämen alta.

Kuka tietävi, mistä me tulemme
ja missä on matkamme määrä?
Hyvä että me sitäkin tutkimme.
Ei tutkimus ole väärä.
Mut yhden me tiedämme varmaan vaan:
Me olemme kerran nyt päällä maan
ja täällä meidän on eläminen,
miten taidamme parhaiten.

Eino Leino: Hymyilevä Apollo

Posted 16:33


Vapaalla

Upea kevätpäivä: aurinko helottaa, lämpömittarissa parikymmentä astetta ja linnut livertävät.

Aamulla perhe oli ulkona kävelemässä. Minä istuin koneella ja hakkasin juttua.

Päivällä Poika nukkui ja Vaimo raahasi aurinkotuolin pihalle palatakseen tunnin päästä hyväntuulisena ja auringon punaamin poskin. Minä istuin koneella ja hakkasin juttua.

Äsken perhe hyppäsi autoon ja lähti kälylään. Minä istun koneella ja hakkaan juttua.

Posted 00:32


Mies avoimessa talossa

Kälylässä on aina open house ja tarjolla kuumaa kahvia. Ystäviä ja kyläläisiä tulee ja menee. Moni tuo autoaan isännälle laitettavaksi, jotkut poikkeavat muuten vain. Tänään lapset telmivät kuraisella pihalla, isäntä urakoi autohallissa kourat rasvassa ja emäntä laittoi pihaa. Hakkasin itsekin petkeleellä jäitä kourani rakoille ja kaivelin sulamisvesille ojia. Poika istui omatekoisen traktorin pukilla ja otti välillä päikkärit.

Auto ei enää tiputtele polttoainetta alleen. Lopuksi paistettiin makkaraa pihan nuotiolla.

Kokeilin uuskampauksisen Falmawenin sivulta löytämääni testiä.

Vaihtoehdoista nainen, mies, androgyyni ja sukupuolineutraali,

SINÄ OLET MIES

Kuvauksesi

Olet mies. Sinussa on paljon mieheyttä, miehekkäitä persoonallisuuden piirteitä ja toiminnan tyylejä. Sinulla ei ole juuri lainkaan naisellisia persoonallisuuden piirteitä tai toiminnan tyylejä. Miehekkyys on sinulle tärkeää ja osaat nauttia mieheydestäsi.

Haluat liittyä miesten ryhmään sekä erottautua selkeästi naisten ryhmästä. Olet valinnut maskuliinisen ja hyvin epäfeminiinisen kohdan. Olet siis sukupuolisesti äärilaidan ihminen. Mieheytesi ja naiseutesi eivät ole tasapainossa, vaan maskuliinisuus hallitsee persoonaasi. Sinulla saattaa olla feminiinisyyteen liittyviä pelkoja ja huolia. Jos haluat olla sukupuolisesti harmonisempi ja tasapainoisempi, sinun on syytä kehittää feminiinisiä puoliasi.

No totta helvetissä. Minähän olen mies. Mutta millä lailla "harmonisempi ja tasapainoisempi"? Onko neutrius sitten tässä optimisuoritus?

Veteen piirretty viiva tuntuu ihan mielenkiintoisen erilaiselta, mutta luomet painavat jo uhkaavasti.

Posted 23:55


Pitkäperjantai pääkallonpaikalla

Mutta kuudennesta hetkestä alkaen tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen. Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Hän huutaa Eliasta". Ja kohta muuan heistä juoksi ja otti sienen, täytti sen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda. Mutta muut sanoivat: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias häntä pelastamaan". Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle.

Matt. 27:45-53

Tapahtuiko jotain erityistä oikeasti, sitä en tiedä, mutta tarina on vaikuttava.

Posted 23:14


Peltojen keskellä

Perhe pyyhkäisi naapurikylään kälylään autolla, minä sulattelin mämmiäni kävelemällä perässä. Alkumatka asvaltin reunaa paikallisia kaahareita ja Jyväskylä - Kajaani -pikavuoroa väistellen, sitten syrjätien märkää soraa. Aurinko helotti, nelostie humisi kaukana ja linnut tsirpittivät lumipälvisessä metsässä. Kevätkynnetyt pellot tuoksuivat, kun kahlasin ojanpäällisen hangessa kuusikkoon suodattamaan kahvin ulos. Takki piti riisua ja sitoa vyötäisille jo muutaman kilometrin jälkeen.

Posted 10:58


Aamuharjoitus

Heräsin aamuneljältä hillittyyn hälinään. Naapurin melkein liikuntakyvytön mummo on kaatunut ja tarvitsee apua, Vaimo kuiskasi. Housut jalkaan ja anopin kanssa naapuriin. Nostettiin pari tuntia patteria kolkutellut naapuri jalkeille ja tilanne normalisoitui. Potilas ei ollut sieltä eteerisimmästä päästä, joten väittäisin, että ihmisten nostelu ei ole hentojen sisarten vaan isojen miesten työtä. Onneksi anoppi ammattilaisena osasi neuvoa oikeat otteet.

Jäin vielä hetkeksi pihalle ihailemaan yötä. Järven takana taivaanranta vaaleni jo, ja vastakkaisessa suunnassa möllötti suuri pyöreä kuu.

Posted 10:52


Tien päällä

Vantaan puolella vielä: sillalta näkyi alhaalla kaksi pysähtynyttä ambulanssia vilkut päällä. Sitten erottui valkopukuisten ympäröimä pientareella makaava hahmo. Sitten katollaan makaava rusentunut henkilöauto.

Ennen Heinolaa taas lämmitettiin kytkintä siinä jonossa, joka aina välillä liikahti 30 metriä. Aina välillä joku paransi lähtöruutuaan kiitämällä ohituskaistaa keulille, kunnes yksi kotipoliisi sai tarpeekseen. Siirtyi jonosta matelemaan ohituskaistalle ja lopetti ohitukset. Aseita ei sentään näkynyt enkä huomannut ketään lyötävän.

Pysähdystä sinniteltiin Hartolan taukotuvalle. Vaikka remontti hiukan häiritsikin, loistava kotikalja ja ystävällinen henkilökunta keräsivät taas rahamme. Markkinatalous toimii? Yhtäkkiä joku moikkasi naapuripöydästä: K palaamassa juttumatkalta pohjoisesta. Suomalaiseen tapaan kertoi ensimmäiseksi, missä poliisin tutkia oli nähty. Ei niin väliä, koska me köröttelemme kiireettä rajoitus + 5 -perhevauhtia.

Posted 10:46


"En tunne sitä miestä"

Niin Simon sanoi hänelle:"Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään sekä vankeuteen että kuolemaan."
Mutta hän sanoi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ei laula tänään kukko ennen kuin sinä kolmesti kiellät tuntevasi minua."

Luuk. 22:33-34

Kun olen kova pohtimaan lojaaliuden ja uskollisuuden olemusta, tämä on yksi pääsiäisen tarinan kiehtovimmista kohdista. Kaikesta uhostaan huolimatta itse Simon Pietari notkahti tiukassa paikassa. Ja silti tarinan kirkko rakennetaan juuri sille kalliolle.

Pääsiäisen toisesta tärkeästä asiasta kirjoittaa JMTeen noteeraamisen arvoinen. Minä lisään mämmiini rasvatonta maitoa enkä muuta. Ja syön hitaasti imeskellen. Ympäri vuoden. Vaikka joudunkin kuohukermapuolueen kanssa jatkuviin väittelyihin lisukkeista.

Posted 09:33


Kevät ja pörinä

Eilen kauppareissulla kaksi Kevätpörriäisten myyjää. Ensimmäinen näytti niin isolta ja itsevarmalta, että olin laakista epäluuloinen. Kolkannut tietysti jonkun viattoman piltin, ryöstänyt lehdet ja tienaa nyt huumerahoja. Seuraava oli niin pieni ja arka, että 20 sekuntia automaattisen päänpuistelun jälkeen käännyin ympäri ajatellen: ostan. Kaukana meni jo.

Aamun kävelyllä oli tuulettomissa kohdissa melkein kesä. Aurinko oli paistanut hiekan tuoksuvaksi ja jostain lehahtanut tervan aromi vei minut lapsuuden savolaisveneen vierelle. Sekä minä että se aina samassa kohdassa vastaan tuleva mies olimme tänään paljain päin. Sinihaalarinen hahmo pilkkiä sinnitteli Tirpitzin uppoamispaikalla.

Näköjään Josba taipui Oilersille A-pojissakin.

Soi: CMX: Vierasta viljaa

Posted 22:45


Pientä piinaa

Aina silloin tällöin joku kävelee kadulla ärsyttävästi melkein samaa vauhtia. Edellä kulkiessaan tyyppi on koko ajan tiellä. Takana se tuntuu huohottavan niskaan. Jos itse yrittää kävellä hitaammin, joutuu matelemaan ja elämästä katoaa rytmi. Jos nopeammin, joutuu skarppaamaan ja valojen vaihtumista odotellessa tyyppi saa kuitenkin kiinni. Tänään sillä oli ruskea poplari ja kengät sekä musta salkku. Näytti vaikkapa työoikeuden professorilta.

Onneksi aina voi jäädä vähäksi aikaa solmimaan kengännauhat uudestaan.

Posted 13:12


Naamiohuvit

Site Meterin lueskelu vahvistaa tuttuuden illuusiota, nyt lukijapuolella. Muutamista vakiokävijöistä voi arvata, keitä he ovat, mutta suurin osa on muuten vain mielenkiintoisia.

Rutiinit hahmottuvat. Tuo on näköjään valtameren takaa ja käy tietysti hiukan eri aikoihin kuin enemmistö. Lääkekonsernista poikettiin tänään tavallista myöhemmin. Pohjoinen kurkkasi keskellä yötä...jaha, kertoikin blogissaan yöunten olleen kateissa.

Isot operaattorit sekä korkeakoulut ovat hyvä suojaväri.

Viime aikoina on käynyt entistä enemmän virastoja ja liikelaitoksia. Tervetuloa. Toivottavasti tarkoitusperänne eivät ole fiskaaliset.

Posted 09:39


Tänä aamuna

Kävelee hautausmaan vieressä kulkevaa tietä
kiristää tahtia ja hengästyy
hän ei ajattele vainajia
eikä mielisairaita
vaan katsoo kahta siltaa jotka ylittävät meren
näkee monia kasveja
joita ei mainitse nimeltä

Ultra Bra: Nainen, joka elää vapaaherran elämää

Harmaa sairaala ja harmaa hautausmaa kuuntelivat lintuja. Rantahiekalla koulutytöt juoksivat ruotsiksi ympyrää. Liukastelin kallioilla ja pitkäjalkaiset vaaleat neitoset ulkoiluttivat koiriaan.

Posted 22:51


Roskia virrassa

Blogeissa, kuten melkein kaikessa ilmaisussa, poimitaan valikoituja ajatuksia ja koetetaan esittää ne jäsenneltyinä.

Mutta millaista olisi, jos pystyisi jotenkin tallentamaan kaiken, mitä mielen virrassa ajelehtii?

Suurin osa olisi varmaan luolamiestasoisia impulsseja. Väsyttää. Nälkä. Vessahätä. Panettaa. Jano. Pää kipeä. Ugh.
Sitten jokin määrä työntekoa ja muuta ”hyödyllistä”. Päälle rikkaruohoina harmit, tykkäämiset, kateudet, ärtymykset ja turhautumiset. Ja kiehtovana mausteena jostain alitajunnasta nousevat mihinkään liittymättömät merirosvolähetykset.
Mutta missä muodossa se kaikki muka esitettäisiin?

Soi: Sakari Kuosmasen versio Paratiisista

Lisäys: Tuotanoin, nuo rikkaruohoiksi hyödyllisyyden ulkopuolelle luokittelemanihan ovat ns. tunteita. Toimiikohan tuo jaottelu nyt ollenkaan? Ja missä sitten taas menee panettamisen ja tykkäämisen raja?

Posted 13:41


Lukunurkka

Päivän laatunovellin tarjosi Kirjeitä Paratiisista

Posted 11:44


Vanhoja valokuvia

Kävelytiellä hautiksen takana pariskunta ja koira. Mies pysähtyi välillä ottamaan kuvia, kun nainen leikitti koiraa.

Vanhoja albumeja selatessa huomaa, kuinka kaavamaisia kuvaustilanteet ovat olleet. Vauvoja, syntymäpäiviä, häitä, hautajaisia, suvun yhteisposeerauksia maalta kaupunkiin lähdettäessä. Muutama kuva faijan laivoista. Kovin vähän tavallista arkea. Oma lukunsa ovat todella vanhat albumit, joissa isovanhemmat poseeraavat nuorina ympäri mustavalkoista 20- ja 30-lukujen Kuopiota. Tekstit puuttuvat, joten suurin osa ihmisistä jää tunnistamatta. Tuo on mutsin Tilda-mummu, tuolla naisella on isoäidin piirteitä...

Kaipaan kuvia, jotka palauttaisivat mieleen, miltä lapsena näytti. Junat, autot, laivat, lentokoneet, katunäkymät (nämä toki auttavat). Lähikortteleiden kaupat kyltteineen. Ruokapöytiä, joista näkisi, mitä syötiin ja miltä ne maitopussit oikeasti näyttivät. Yhdessä vanhassa kuvassa näkyy silloinen kirjahyllymme, ja osa opuksista on samoja kuin hyllyssäni nyt. Etsin kuvista tuttuja huonekaluja, leluja, astioita.
Kai se on halua piirtää lapsuus tajuntaansa uudelleen. Ärsyttää tajuta, kuinka paljon on iäksi mennyt. Dokumentteja ei ole eikä tule, ei ole enää elossa ketään, joka muistaisi.

Kuvat loppuvat, kun siirryn lapsuudesta nuoruuteen. Pari hassua otosta, joissa näkyy teiniminä ja kavereita. Niissä ympyröissä ei ollut vanhempia kuvaamassa eikä itselläkään kameraa kannossa.
Aikanaan alkavat sitten kaverien ottamat ruudut. Vanhojenpäivä, penkkarit, lakkiaiset, muutama ilta baarissa tai kotibileissä, mökkireissut. Pönötykset viinalastien (Dry Vodkaa, olutta, Ruskaa ja lonkeroa) vieressä ja aamuyön kuva, jossa kolme kaveria laattaa sohvalla kukin omaan ämpäriinsä.
Muutama intistä: viestiasemaharjoitus syksyisessä Siltainmäessä, viluinen konepistoolimies tiesululla Pohjankankaalla, asejysky komppanian käytävällä.

Nyt voisi itse koettaa toimia paremmin. Intoni ottaa ruokapöytäkuvia onkin jo huomattu ja päivitelty.

Posted 09:55


Kevään merkkejä

It was a day like no other
- Joan Wilder

Niin mahtava kevätaamu, että pakko kiertää vähän. Jäin Lapinlahdenkadun sillalle katselemaan satamasta tulevaa tavarajunaa. Jymisevä punainen dieselveturi keinahteli kiskoilla ja perässä ylitti vaihteen 12 vaunua lastinaan teräskontteja. Klonkklonk - klonkklonk - klonkklonk...

Rannassa titityyt kilpailivat lokkien huutojen kanssa. Aivan kuin sairaalan puistosta olisi kuulunut tikan pärryytystä. Hietsussa jäin katsomaan pariskuntaa, joka kipitti jäätä pitkin samaan suuntaan. Musta selkä, valkoinen vatsa, näyttävä oranssi nokka, pituutta noin 20 senttiä ja kuulostaa nyrkissä puristeltavalta kumiankalta.

Kävelytiellä spurgu oli jättänyt muovikassikasansa penkille ja tutkiskeli tiluksiaan. Näitä vanhan ajan tuuheapartaisia pultsareita näkee nykyään vähän. Kun lapsena seikkailtiin samoilla paikoilla, hautiksen takana riitti koijia, joissa tuotantokoneen raoista pudonneet pelkosenniemeläiset Penat, Masat ja Arskat asustivat.

Hiekkaa kaduilta harjaava pyöräkuormaaja kopisteli Hesperiankadun päässä saaliinsa nopeasti kasvavaan läjään. Traktori toisensa perään viiletti katua alas samoissa aikeissa. Jäätelökioskin luukut olivat auki. Sisällä mies viritteli sälekaihtimia kesäkuntoon.

Posted 21:20


Kammion vanki

Kyyristely kammiossa koneen ääressä tuo päänsäryn ja sekavan olon. Aurinko, tuuli, puut ja ihmiset ovat kaukana. Kun miettii vääriä asioita liikaa, ne paisuvat kohtuuttomiin mittasuhteisiin.
Ei terveellistä.

Firman sivut päivittyivät, mutta lehtijutut pitenivät vain vähän.

Illalla käytettiin hiukan oireillutta Poikaa lääkärissä. Toinen korva oli kuulemma epäilyttävä ja alipaineinen. Varuiksi kolmen päivän kuuri. Apteekkireissulla Poika oli haltioissaan nähtyään kaksi kolisevaa matalalattiaratikkaa ja brumeasti starttaavan moottoripyörän. Ilon kuorruttivat pillit päällä ohi ujeltaneet poliisiauto ja kaksi ambulanssia.

Kauppareissulla jäi sinappi ostamatta. Turun sellaista en osta ennen kuin hahmotan, miten firma suhtautuu suomalaisten työpaikkojen säilyttämiseen. Kurotin kauppaketjun oman laadun jo kouraani, mutta huomasin viimeisen käyttöpäivän ohittuneen. Suomalaiseen tapaan en tietenkään kertonut sitä henkilökunnalle vaan laitoin purkin takaisin hyllyyn.

Ylipormestari näkee Helsingin edessä kusisia aikoja. Ei kuulosta hyvältä.

Posted 09:38


Kevään tuoksu

Rakennusviraston katuosasto oli tosissaan. Harjatraktori, pesumobiili, kuormuri ja muutenvaintraktori odottivat keltaista vilkkuen, kun hinausauto riuhtoi siirtokehotuksen missanneiden ajopelejä pois tieltä. Tänään saa hiekka kyytiä.

Jalkakäytävällä lepäsivät siististi pulun siivet ilman pulua. Cityhaukan jälkiä vai taidetta?

Sairaalan rannassa meri liplatti jo vapaana, mutta hautiksen kohdalla rahisi jää. Ourien päässä joku näytti vielä pilkkivän. Kävelin rannan paljaalla hiekalla ja muistin, kuinka K:n kauko-ohjattava Tirpitz silloin upposi rannan ja Taivalluodon puoliväliin. Ja kuinka kevätjäillä keikkuessa joku aina ennen pitkää pludasi ja sitten juostiin kotiin vaihtamaan kuivia vaatteita. Taivalsaaren varikolta katkottiin rimanpätkiä, joilla kelpasi miekkailla ja huiskia kesällä poikki voikukkia.

Kevät tuoksuu havunneulasille ja pölyiselle hiekalle.

Posted 00:08


Kiertoajelulla omassa navassa

Tähän testiin päädyin Belabixin arkistosta, johon se oli löytynyt Tiramisulta.

MASTERMIND
(Submissive Introvert Abstract Thinker )

Like just 8% of the population you are a MASTERMIND (SIAT). You can be silent and withdrawn, but behind your reserved exterior lies an active mind that allows you to analyze situations and come up with creative, unexpected solutions. Normal people call this "scheming." Don't learn German.

Anyway, your sense of style and originality are your strengths, and people will respect your judgment once they get to know you. If you learn to be a little more personable, you could be a great leader--you've definitely got the "vision" thing down. Just make sure all the plotting you do behind those eyes of yours is healthy.

Famous masterminds in television: Dr. Claw, The Scarecrow and Mrs. King, Montgomery Burns.

Ennustajien tapaan kehuvat kivasti jokaista sen verran, että asiakas tulee uudelleen. Great leader edes pienin muutoksin? Ei sentään. Mutta saksan kielestä olen kyllä aina pitänyt.

Soi: TikTak: Kyyneleet

Posted 23:26


Isoäiti ja Raamattu

Saattelin Vaimoa nukkumaan ja selasin samalla yöpöydän taskupainoksesta Matteuksen, Markuksen, Luukkaan sekä Johanneksen kuvaukset pääsiäisen vaiheista.

Jostain syystä ajattelin samalla isoäitiä. Pari talvea sitten siellä kyläiltäessä otin muutaman digikuvan. Yhdessä valkohiuksinen isoäiti istuu kamarin keinutuolissa levollisen näköisenä, syventyneenä Raamattuun. Tuntuu, että hänellä on siinä kuvassa yhteys toiseen maailmaan. Siihen, joka on kenties hänellä lähempänä kuin minulla muttei toivottavasti vielä kovin lähellä.

Luen itse Raamattua epäilevän uteliaasti, mutten menisi luennoimaan kantaani isoäidille.

Uppouduin Belabixin arkistoihin, ja sieltä löysin samantapaisia ajatuksia.

Posted 17:45


Coup de grace

Ajattelin aamulla ammoin näkemääni elokuvaa. Toisen maailmansodan loppuvaihe jossain Ranskassa, liittoutuneet etenevät ja saksalaiset perääntyvät. Brittisotilas osuu maalaistaloon, jossa asuu yksinäinen ranskalaisnainen. Boy meets girl jne. Käy ilmi, että nainen on touhuillut saksalaisten kanssa ja paikalliset maquisardit tulevat surmaamaan hänet julmalla tavalla heti kun sotilas poistuu tai jos nainen yrittää paeta. Epätoivoinen sotilas vetoaa paikallisiin, mutta tuloksetta. Hänen esimiehensä eivät halua sotkeutua asiaan. Ulospääsyä tilanteesta ei löydy.

Aikanaan yksikkö saa lähtökäskynsä, ja seuraavana päivänä sotilaan on lähdettävä. Tappajat odottavat jo metsänreunassa. Viimeisenä iltana sotilas ja nainen makaavat vuoteella, sotilas silittää naisen hiuksia ja valehtelee sopineensa, että he pääsevät seuraavana päivänä lähtemään turvallisesti. Nainen nukahtaa huojentuneena ja onnellisena. Sotilas ottaa veitsensä, surmaa naisen tämän nukkuessa ja kävelee pois.

En tiedä, muistinko kaiken oikein, mutta kuvio teki vaikutuksen. Enkä tiedä, miksi se nousi tajuntaan juuri nyt.

Ja Blogström nykii taas.

Posted 20:36


Hyllyn helmet

Joihinkin kirjoihin sitä palaa yhä uudelleen ja uudelleen. Kaipa niitä voisi kutsua henkilökohtaisiksi klassikoiksi.

Leijat Helsingin yllä. Raamattu. Siddhartha. Sinuhe egyptiläinen. Taru sormusten herrasta. Tuntematon sotilas. Zen ja moottoripyörän kunnossapito.

Ne täytyy pitää hyllyssä helposti satavilla ja selailla aina uudelleen. Vasta viime aikoina olen antanut itselleni luvan tehdä kynällä merkintöjä minua koskettaviin kohtiin.

Kysymys kuuluu, mitä kaikkia hyllyni kirjoja listasta unohdin. Onneksi tätä pystyy täydentämään vähitellen.

Posted 14:12


Kiehtova aavistus pahasta?

Aamun Kasa on löytänyt ehdokkaan vuoden ilonpilaajan palkinnolle. Uskonasioissa olen aika ulkopuolinen, mutta jäin miettimään. Eikös juuri kirkon pitäisikin olla se, jolla on munaa sanoa, että jotkut asiat ovat OK ja jotkut asiat todellakaan eivät ole? Oltiin sitten rajanvedoista ja perusteluista mitä mieltä tahansa.

Pappi sanomassa, että noita on ihan kiva ja jees juttu?

Ei. Ei.

Posted 00:28


Kausi pulkassa

Päätettiin mennä Sporttiin oluelle. Ja mentiinkin. Tuvantäysi fyysisesti tai henkisesti nuoria ihmisiä litki juovuttavia juomia, tuijotti toisiaan, aukoi päitään ja vilkuili syrjäsilmällä TV-ruuduissa kiertäviä kilpa-autoja. Illan komeimman esitti se zombi, joka rymisi raamit kaulassa ulos vessan eriöstä silmät päässä seisten. Pesi huolella kätensä ennen kuin palasi pöytään.

Puhuimme maailman tolalleen. Se valmistui ennen keskiyötä.

Kävelin kotiin ja kruunasin illan ostamalla Jaskan grilliltä Duunarin erikoisen. Reissumiehen välissä höyrysi nakki, jahtisiivu ja enemmän mausteita kuin jaksoin syödä.
Örp.

Oilers voitti mestaruuden.

Posted 15:41


Pelastustointa

Palokellon pärinä ei näyttänyt häiritsevän työntekoa. Kolmas kerta tällä viikolla, joku totesi. Viiden minuutin päästä tuli kaveri alakerrasta kertomaan, että alhaalla on helvetin vihainen palomestari ja talo pitää oikeasti saada tyhjäksi. Porukka valui alas kahvilaan ja etupihalle notkumaan. Sitten brankkari harppoi sisältä pihalla jyrryttävään paloautoon ja porukka lähti takaisin töihin. Minä kohti kotia.

Posted 09:58


Blogeista viis: Suosikit-kansio

En saa paljoa irti pelkistä linkkikokoelmista. Muistaakseni Matkalla kirjoitti joskus, ettei halua lukea ihmisten elämästä. Minua taas kiinnostaa hiustenleikkuu siinä kuin suuret ajatuksetkin, ja jotkut pystyvät jopa yhdistämään ne.

Suosikkini kuvaavat omaa elämäänsä ja omia ajatuksiaan. Ja on aina hienoa, kun huomaa jonkun kirjoittavan asioista, joita itsekin on miettinyt.
”Noinhan minäkin sen ajattelin, mutten osannut pukea sanoiksi”.
Vielä hienompaa, jos kirjoittaja lisää asiaan jotain, mitä en ole tullut ajatelleeksi.

Sanojen ja lauseiden ystävänä innostun aina, kun joku muotoilee asiansa taitavasti. Hyvällä lauseella elää päivän.

Kärkevyys terävöittää, mutta pelkästä ilkeydestä menee ennen pitkää maku.

Jospa osaisi kirjoittaa herkistä asioista kuin Agrippa. Arjen pienistä kuin Merten. Löytää aiheet ja pitää postauksen koossa kuin Mindy. V...uilla kuin Kokkarinen. Jalostaa luettua ja koettua itse pureskelluksi kuin Perkola. Olla yhtä konstailematon kuin Valot ja varjot.

Ja paljon muuta.

Posted 09:19


Benjamin Franklinina

Laitoin iltayhdeksältä Poikaa unille ja heräsin, kun Vaimo tuli katsomaan, mihin jäin. Käy pesulla, sammuta se helkatin tietsikka ja rupea nukkumaan, kaunis sanoi. Tottelin.

Posted 13:32


Blogeista 4: Blogi kaatuu metsässä

Kuulla ei ole mitään tarkoitusta
luoda varjoaan minnekään
eikä lampi tarkoituksella
anna kuulle yösijaa
Kuinka tyyni onkaan Hirosawan vesi

Timo Klemolan Karate-Do –kirjassaan siteeraama anonyymi runo

Muistanpa, kuinka hienoa oli Nyt-päiviksen aikoina huomata jonkun oikeasti lukeneen tekstiäni (Moi, Mindy!). Adrenaliini suihkusi sekunnissa verenkiertoon eikä maailma ollut enää entisensä.
Vaikka dokumentoituja lukijoita oli vain muutama, se oli iso juttu. Siitäkin huolimatta, että on kirjoittanut pitkän jonon printtinä julkaistuja sanoja.

Tässä formaatissa on kävijälaskurit ja Top – listat. Visiittien määrä heilahtaa parhaimmillaan toiselle sadalle päivässä. Välillä se tuo melkein paineita. ”Kello on jo 10, äkkiä jotain sivulle”. Tai ”Ei tällaista voikaan julkaista. Del.”.
Järkyttävää.

Jokainen kai miettii välillä, millaista tekstiä ”pitäisi” kirjoittaa, mutta ei auta. Omaa huttua sitä vain on omalla tyylillä hämmennettävä, maistui muille tai ei.

Kirjoittaja valitsee, mistä kirjoittaa. Lukija valitsee, mitä lukee

Joskus tekstiä tulee kuin löysästä vatsasta ja joinain päivinä sanaparvi lehahtaa karkuun. Silloin on kunnia-asia saada kuitenkin jotain aikaan.
Ja onhan se lohdullista nähdä, että muillakin, taitavimmillakin, on paremmat ja huonommat päivänsä.

Posted 12:59


Matkalla jossain Itä-Suomessa

Vuorokauden sisällä 14 tuntia junassa meni mukavasti. Makuuvaunussa nukkuu väsyneenä hyvin, vaikka desibelejä riittää. Unen läpi tunsin kolahtelun, kun vaunu vaihdettiin Pieksämäellä Turun junasta Helsinkiin menevään. Uudet vaunut saavat huokaisemaan niiden vanhojen perään. Etenkin oranssi muovi kirkuu päin naamaa.
Leppoisia konnareita, kallista ravintolavaunukahvia ja tavarajunia täynnä puuta. Idyllisiä pikkuasemia. Kouvolan ratapihalla loputon jono säiliövaunuja, joissa luki kyrillisin kirjaimin "Metanol". Dieselveturin jyminää.

Seistiin Joen kaupungin aseman portailla ja annettiin kevätauringon lämmittää. Eno ajelutti meitä keskustassa, yliopistolla ja Rantakylässä, Martinassa gorgonzolapizza. Mehtimäellä täysi tupa ja hyvä tunnelma, vaikka vieraiden ylivoima vähän latistikin. Kauniita vaaleita neitosia puhumassa kaunista Pohjois-Karjalan murretta. (Tosin H virnisteli, että se on taas se reissuefekti.)

Räntäpyryinen Helsinki. Spåralla kotiin, Poika tarhaan, kahvi tippumaan. Palaveri.

Posted 18:49


Blogeista 3: Pinserin pennut

Se uusi ravintola Aurajoen rannassa tarjosi kohtalaista traanisushia ja sitä viiniä ei muuten Suomessa saa muualta. Suunniteltiin samalla peliviikonloppua ennen kuin mentiin katsomaan japanilaista älykköleffaa. Vielä kuuntelemassa bändiä jonka massat löytävät vasta myöhemmin. Kotona päätin uusia näiden sivujen leiskan ja säädin aamuun asti z5X-nelosta C8HBing3-pohjalle. Bugitti. Vitun mikkisofta. Otin kissoista söpöjä kuvia ja luin reaaliin. Joku hetero kuittaili vieraskirjaan. Ostin digikameran ja kuusi CD:tä. Opintoraha ei riitä mihinkään mutta onneksi suonikohju toi ruokaa. Pakko saada uusi kannettava. Yhdestä linkistäni pääsee hienoon ulkomaiseen blogiin. Toisesta hienoon ulkomaiseen sarjakuvaan. Nyt päiväksi sankarikoodaamaan ja illalla mennään osoittamaan mieltä jotain juttua vastaan.

No ei vaiskaan, mutta jakauma tuntuu olevan maantieteellisesti, ammatillisesti ja iällisesti aika painottunut. Missä ovat itäsuomalaiset? Missä tavikset? Missä vanhat? Missä äidit? Viimeisen arvaan: liian kiireisiä ja väsyneitä kirjoittamaan.

Tyyppikirjoittaja kulkee eri kohdassa elämänkaarta kuin minä. Itse asiassa useimpien mielenkiinnon kohteet ovat niitä, jotka itseäkin kiidättivät parikymppisenä. Tosin tietokoneita ei silloin riittänyt moneenkaan kotiin.

Kuinkahan paljon todellista fiksummiksi, kulturellimmiksi ja sporttisemmiksi me itsemme kirjoitamme? Samalla kuitenkin pitää kuulostaa sopivan itseironiselta eikä kehua itseään avoimesti. Ei saa innostua liikaa, asioihin pitää suhtautua kepeällä älyllisellä ylemmyydellä. Listalainen on viilee. Listalainen ei lösähdä sohvalle lusikoimaan kylmää maksalaatikkoa, juomaan kaljaa ja tuijottamaan Kauniita ja rohkeita.

Oikeasti Pinserin lista on aarreaitta, aikavaras, kitkemätön kukkapenkki. Hierarkia on hakattu vain top-listaan, mutta näen sen muuallakin. Aukiolla kokoontuvat mielipidejohtajat, veteraanit. Metsänreunassa puiden alla vaanii valppaana kakkosketju, valmiina iskemään. Tien varrella keräävät kärpäsiä väsähtäneiden kokeilijoiden raadot.

Ei tämä mikään yhteisö ole, mutta on hauskaa, kuinka vakioluettavat alkavat tuntua muka tutuilta.

Piti laittaa osa 3 jo tänään, koska huominen menee reissussa.

Soi: CMX: Kultanaamio

Posted 14:40


The Finnish way

T on lähimpiä ystäviäni. Näemme tai soittelemme viikottain, välillä päivittäin. Tänään T soitti ja kertoi poikkeavansa kahvilla. Tunnin päästä ovikello soi. Avasin. Siinä seisoi T, virne naamalla, toisessa kädessä kantamus. Kantokoppa. Kopassa toppahaalari, jonka uumenista näkyivät pienet punaiset kasvot, raollaan tihruavat silmät ja mutruileva suu. Löysit jostain tollasen, sanoin. Tämmönen löyty, T vahvisti. Tää taitaa vaatia selityksen, totesin.

Esikoispoika, alun toista viikkoa vanha. Eikä hiiskaustakaan asiasta ennalta.

No PER-kele. Onneksi olkoon.

Posted 10:36


Blogeista 2: Sanan ja kuvan liitto

Joihinkin voi klikata ihan kauneutta hakemaan. Helleaalto, Myrsky, Sivullinen ja Matkalla esimerkiksi. Mutta Pinserin näköinen selkeä look riittää hyvin.
Onneksi meille amatööreille on näitä peruspohjia. Tusinatavaraa, mutta päästävät kirjoittamaan. Eikä tarvitse mokata itseään yrittämällä itse vääntää jotain hirvitystä.

Vaalea teksti mustalla pohjalla saa silmäni kirvelemään. Jos teksti on hyvää, kiroilen menetystä, mutta joudun usein lopettamaan lyhyeen. Sama vaikutus on kärpäsenpaskan kokoisilla kirjaimilla.

Kuvat ovat periaatteessa kivoja, epäterävät kännykällä lauotut siinä ja siinä. Thumbnailien edessä klikkaan niitä, joissa luulen näkeväni ihmiskasvoja. Oma lukunsa ovat sitten todella hyvät kuvat kuten Digikameran sivuilla. Hartaita hetkiä meille Helsinki-romantikoille.

Englanniksi kirjoittaminen tuo tietysti eri tavalla potentiaalisia lukijoita, mutta kovin väsyneenä huomaan helposti lykkääväni englanninkieliset myöhemmäksi. Ruotsi putoaa jostain syystä helpommin. Suomen kieli on kaunis ja taiten käytettynä ilo lukea. Virheitäkin saa tehdä, mutta kovin kauas kirjakielestä karkaava tyyli karkottaa.

Weblog? Blogi? Nettipäiväkirja? Ihan sama. Joku joskus jossain kirjoitti aiheesta ikään kuin nimitys olisi tärkeä. Ei ole.

Jotkut ovat keksineet blogilleen erityisen hienon nimen kuten Agrippa, Kaaos, Kommentaattori, Nokkasiili, Pinseri, Provokaatio tai Sivullinen.
Oon kade.

Soi: Zen Café: Ihminen

Posted 10:10


Harmaa aamu

Tuuli vain ei hellitä. Se saa niskan ja pään jomottamaan. Hietarantaa kuorrutti kymmensenttinen kerros kaksi päivää jääkaapissa maanneen täytekakun kreemiä. Se pakeni jalan alta.

Miksi ne kaikki miehet istuvat käynnissä olevissa autoissaan ja tuijottavat ilmeettöminä jäälakeudelle?

Posted 14:56


Uusi yritys

Työhuoneen seinät alkoivat lähestyä ja koneen näyttökin tuntui suunnittelevan jotain, joten puin takin päälle ja lähdin katsomaan Meilahden voimalaitosta. Paikallaan oli.

Puistojen hanki oli valkoinen, autot kiitivät suhisten märkää asvalttia ja katuviemärit lirisivät. Meikun urheilupuistossa titityyt lauloivat kilpaa. Tuuli vihelsi toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Puolimatkan jälkeen ajatukset alkoivat nöyrtyä suoriin riveihin liian adrenaliinin häivyttyä.

Kyllä tästä vielä kevät saadaan.

Epilogi: Kunnon hiki, suihku, parranajo ja puhtaat vaatteet nostivat fiilistä noin 150 prosenttia. Onko tämä sitten niitä endorfiinijuttuja?

Posted 10:04


Blogeista 1: Sivustakatsojana

Kuka piru muka lukee vieraiden ihmisten nettipäiväkirjoja, kysyy Kokemuspisteitä interaktiossaan. Merteninkin mukaan tärkein kriteeri on, että tuntee kirjoittajan tai haluaisi mahdollisesti oppia tuntemaan hänet.

Öhöm. Minä luen vieraiden ihmisten nettipäiväkirjoja. Itse asiassa en muita nettipäiväkirjoja luekaan, koska en tietääkseni tunne henkilökohtaisesti esimerkiksi Pinserin listalaisista ketään. Päivän Pamaukseni pituudesta päätellen se ei ole mielenkiinnon este.

Tuttujen elämästä lukeminen voisi olla kiusallista, vaikka eipä näissä kukaan mitään punastuttavan intiimiä paljasta. Samaan ehkä liittyy se, että enemmistö tuntuu esiintyvän nimellään tai ainakin perin läpikuultavan naamion takaa. Laadin omatkin mietteeni siten, etten nolostuisi, vaikka kaikki tutut ja sukulaiset jonain päivänä lukisivat tuotannon. Toisaalta en kyllä ole osoitetta heille mainostanut enkä myöskään tiedä kenenkään tutun lukevan.

Vaikka voihan olla, että tarkka lukija näkee riveillä ja niiden välissä enemmän kuin tajuan kirjoittaneenikaan. Jos näkee, toivottavasti kertoo minullekin.

Välillä olen miettinyt hässäkän siirtämistä omaan osoitteeseen ja nimen laittamista isolla esiin mutta toimii tämä näinkin. Ehkä sitten jonain päivänä.

Posted 22:04


Vapun alla

Hyinen viima esittäytyi aamulla puistossa ja änkesi taas seuraan odottaessani bussia Koivu-Mankkaan tiellä. Lentokoneen musta siluetti kaarsi laskuun vaaleaa taivasta vasten. Liukastelin pikkukengissä jäisellä jalkakäytävällä ja kahlasin lumessa. Kolmen viikon päästä on vappu ja meillä on maassa hanki. Hanki.

Mutta näin valoisa ilta ja talviset kadut eivät kuulu yhteen.

Metroaseman edessä kolme poliisiautoa, kolme paloautoa ja pari ambulanssia välkkyi sinisenä tilataideteoksena. En jäänyt katsomaan, mitä oli tekeillä.

Luin Grishamin Summonsin loppuun ja joudun ottamaan kehuja vähän takaisin. Tyyli on vetävää, mutta tällä kertaa tarinan juju ei kantanut.

En tunne Epiktetosta, mutta hänen kauttaan Lumi Adela pohtii tänään minuakin kovasti mietityttäneitä asioita. Kun mikään ei enää kosketa, onko taistelu silloin voitettu vai hävitty?
Siinäpä kysymys.

Posted 00:37


Kenraali Talven vastaisku

Kaivokselan Macista aamiaiseksi QP ja kahvi. Kolmostie oli sohjoa, myräkkää ja satunnaisia aura-autoja, mutta oltiin ajoissa perillä.

VIPissä otin kupin valmiiksi kaadettua kahvia ja olin juuri lisäämässä siihen maitoa kun tajusin sisällön kuplivan. Cokista. Kerroin myöhemmin S:lle, että jos olisin ehtinyt kaataa maidon sekaan, olisin mieluummin juonut sotkun kuin paljastanut mokanneeni. S:nkin mielestä se olisi ollut juuri luonteeni mukaista.

Tampereen murre saa aina hyvälle tuulelle. Kuin astuisi keskelle Kummelia.

Stadiin palattua vielä Pasilaan katsomaan, kun HIFK otti pronssit. Mitali näytti kiinnostavan molempia, yllättävän vihaista vääntöä. H heitti kotiin saakka. Tämä keli syö henkisesti, kun on jo kaivanut ohuet vaatteet kaapista ja pakannut pois pitkät kalsarit.

Viilasin tekstejä ja kuvia alun kolmatta tuntia. Jos olisin fiksu, menisin nyt nukkumaan. Ja jos olisin fiksu, palauttaisin lähiaikoina itselleni ankaralla kuntoilulla illuusion oman elämäni hallinnasta. Ehkä se veisi väärät ajatukset. Taltuttaisi palleaa näykkivän olion.

Soi: Zen Café: Ihminen