Posted 23:31


Welcome back, Blogger

Kiitokset Kokkariselle, jonka päivittyminen paljasti Bloggerin hengittävän jälleen - ainakin hetken. K on rapsahtamassa Pinserin veteraanien hampaisiin, mikä on mielenkiintoista. Mutta pohdin sitä, millaiset tekstit minua miellyttävät, sitten joskus enemmän nukkuneena.

Tänään Kokkarinen oli asian ytimessä todetessaan, ettei kunnioitus abstraktina käsitteenä tunnu riittävän kenellekään. Ei maksa mitään ilmoittaa, että kaikilla on ihmisarvo tai että kaikki ovat periaatteessa yhtä tärkeitä. Raateluhampaat paljastuvat siinä vaiheessa kun kakkulapio saapuu.

Soi nyt: CMX: Elokuun Kruunu

Posted 22:24


Sahapukin paluu

Tallennellaan nyt tänne, vaikka Blogger ei julkaisekaan. Keho kertoo, että alun kolmatta tuntia pelaamista oli äkkiseltään liikaa. Pelivuoron jälkeen lupasin olla vielä putkien välissä niin kauan kuin laukojia riittää, ja jaksoivat ne pirulaiset, rystyään hionut S viimeisenä. Nyt on yläkroppa mustelmilla ja jalat umpipuuta, toisessa polvessa vilkkuu orvaskesi. Miltähän kiekkoveskarit näyttävät?
Ja tämä jano ei lähde juomalla. Kohta olen niellyt Päijänteen.

Soi: J.J.Cale: Ridin' home. En osaa soittaa enkä ole käynyt Etelässä, mutta sepä ei mielikuvitusta pysäytä. Jos osaisi soittaa, pitäisi soittaa tällaista musikkia takakuistilla hikisessä Louisianassa kylmä olut käden ulottuvilla ja katsella kissakalojen hyppimistä sameassa joessa.

Posted 12:55


Pihalla kuin lumiukko

Taas tällainen jakso: levyksi yhdeltä, vielä tunti meni kieriessä ja kelloa vilkuillessa. Aamulla mittari näytti miinus kahdeksaa, mutta ulkona oli yllättävän leppeää.

Tänään keksin vastauksia vain niihin kysymyksiin, joita ei kysytä. Hell if I know but don't get me started, on ensimmäinen.
Don't ask.

Viime vuoden kirjanpito kohta tehty, nyt vielä veroilmoitukset valmiiksi ja postiin. Huomasin tänään, että keskittyessään moiseen ajatustyöhön on helppo kohde aprillaukselle. Minua viedään koko ajan.

Soi: Eric Clapton: Rambling on my mind

Posted 23:14

Sumutorvi törähtää

Muutamana päivänä vuodessa elämä on harmaata sumua eikä löydy mitään, minkä ajatteleminen innostaisi. Keho painaa tonnin ja yksinkertaisetkin asiat tuntuvat vaativan ponnistelua.
Maaliskuun viimeinen 2003 taisi olla yksi niistä päivistä.

Tarvitsisin 40 päivää yksin erämaassa tai ainakin puhdistavat kalsarikännit. Kumpaakaan lääkettä ei ole luvassa.

Tasainen luonteeni ei viihdy aallonpohjassa kauaa. Mutta illan päätteeksi luin Sinuhea.

Posted 14:00


Rahapyörre

Romautin tilin saldon maksamalla senttisen pinon laskuja. Opintolainan lyhennys, nettiyhteys, YEL, puhelin, sähkö, jäsenmaksuja ja tiesmitäkaikkea. Nyt on taas köyhä olo ja muutenkin nuiva. Maltoin kellistyä kesäaikaa kahdelta herätäkseni seitsemältä. Pienet päikkärit piristivät hiukan, mutta ihan ennalleen ei sillä konstilla tule. Unessa kävelin kesäisenä sadepäivänä Tapanilassa puutalojen välisillä kujilla.

I had a dream. Crazy dream.
Anything I wanted to know, any place I needed to go

Led Zeppelin: The song remains the same

Soi: No se juuri

Posted 00:39


Sunnuntaina

Perhe lähti aamuksi puistoon ja antoi nukkua pitkään. Poika käveli päivän isän perässä ja vetosi illalla: Ei mene isi töihin.
Menin, mutta lähelle. Paluumatkalla spårassa haisi viina. "Mestarit Areenalla" - takkinen setä pilkki edessä. Takana keski-ikäinen rouva kertoi olevansa aivan liian kännissä ja avasi viereiselle sedälle avioliittonsa ja elämänsä vaiheet. Mies saa olla kiltti, mutta nössöjä nainen ei siedä, kuulijakunta oppi.

Kellojen siirtäminen mutkisti pienen nukuttamista. Tarjosi nauraen isille toista tuttia ja yritti välillä kiivetä sängystä "äitiä katsomaan". Vasta äiti ja tuutulaulut tuottivat tulosta.

Vielä koneelle. Naisten MM-kisat on peruttu. Tappara ja Kärpät tasoittivat voitot. Italia-surkeutta puidaan edelleen. Bagdadin pommittaminen on jo rutiinia. Kokkarisessa on 30. maaliskuuta jotakin outoa.

Liikaa hyödyttömiä ajatuksia tänään. Kun tunnetila koettaa ottaa valtaansa, pitääkö kuunnella sitä voimistavaa musiikkia ja sukeltaa kuohuihin? Vai yrittää irti toisenlaisilla soundeilla?

Soi: CMX: Ainomieli '97

Posted 01:25


Lyhyitäkin lauseita

Aurinko paistoi. Junaemäntä tarjoili kärrystään kuumaa kahvia. Setä käytävän toisella puolella kuorsasi kuuluvasti. Aseman tunnelissa alkuasukkaat soittivat sellaista torvea, diderijotain. Saavuimme perille hyvissä ajoin. Maskotin pää oli irrota. Käyttämäni kamera maksaa tuplasti automme hinnan. Kaksi naista sulkeutui invalidivessaan. Kassa etsi ystävällisesti taksin puhelinnumeron ja kertoi paikan olevan "McDonald's Jäähalli, Sammon valtatie 2". Tilataksin kuljettaja oli kohtelias. Nylon Beatin nasaalisoundi radiossa lievitti helsinkiläisen koti-ikävää. Vaalea Velko maksoi 5,20. Steissillä puhalsi kylmä kostea tuuli. Kotiuduin keskiyöllä vanhana ja väsyneenä. Alakuloisena.

Posted 13:23


Ohutta yläpilveä

Puistossa oli olevinaan aurinkoista, mutta ohut pilvikerros himmensi valon. Poika jaksoi ajaa traktorilla ja rikkoa hiekkakakkuja puoli tuntia, sitten piti päästä "kävelylle". Kierrettiin kortteli kävellen ja kärrättiin sitten lupsuvasilmäinen perillinen sisään. Käydessäni kaupassa pikku-ukko veti kotona ränätyssession, johon kuului jalkojen sätkimistä lattialla, katkeraa vollotusta ja "ei halua" - mantran toistelua. Tämäkö on nyt sitä uhmaikää?
Äidin syli rauhoitti tilanteen, ja pieni siirrettiin omaan sänkyynsä päikkäreille. Harvinaista kyllä, jo ennen lounasta.

Taidan lähteä illaksi Tampereelle. En tosin uhmaa pakoon.

Posted 11:00


Subjektit ja objektit

Pornosta ja prostituutiosta kirjoittaa Lumi Adela. Niistä ei sen enempää kuin pyyntö muistaa, että meitä miehiä on kuitenkin monenlaisia.

Ihmisiä ei tietenkään pidä kosketella vastoin tahtoa, mutta katsomista on hiukan vaikeampi säädellä. Kuolaustuijotus on varmasti häiritsevää, vaan missä menee häiritsevän raja? Onko kriteeri objektiivinen vai pelkästään se, miten kohde asian kokee? Entä jos kohde ei edes huomaa?

Vai ovatko sosiobiologit oikeassa? Muuttuuko vastenmielinen katse imartelevaksi sillä, että katsoja on riittävän korkeatasoinen kumppaniehdokas.

Vuonna 1 oltiin samassa duunissa Ahmedin kanssa, joka taisi olla alkujaan irakilainen. Juteltiin käytävällä, kun ohi käveli erittäin kaunis nainen. Keskustelu katkesi siksi aikaa, kun silmät kulkivat mukana. Naisen etääntyessä vaihdoimme katseen, ja totesin:
- Nice.
- Very nice, Ahmed vastasi vakavana.

Väitän, että hetkessä oli kunnioitusta. Melkeinpä hartautta.

Posted 09:35


Sailaksen mietintö

Joku jossain kirjoittaa, kuinka haluaa tehdä kaikkea kivaa ja toisaalta valittaa, kuinka työlästä on täyttää KELAn lomakkeita saadakseen rahaa. Ensikuulemalta ironista, mutta ei pidä tehdä johtopäätöksiä tapauksesta, jota kurkkii vain blogiksi kutsutun avaimenreiän läpi.

Pitäisikö opiskelijan nauttia opiskelijaelämästä vai urakoida kiireellä valmiiksi BKT:tä kasvattamaan? Ja kenen rahoilla?
Siitä lähdetään, että työtä tekemällä saa rahaa ja jollei tee työtä, elää köyhästi. Mutta olisiko meillä varaa jonkinlaiseen perustuloon kaikille vaikkapa kansalaispalkan muodossa? Korkeampaa elintasoa kaipaavat voisivat sitten tehdä sopivan verran töitä.
En ole tarpeeksi kansantaloustieteilijä arvioimaan asiaa.

Aloitin kilttinä opiskelijana opintotuella, mutta tahdin hiipuessa ja suoritusten vähetessä hana meni kiinni. Uuden innon löydyttyä urheilin aamulla, opiskelin päivällä, olin illan töissä ja urheilin lisää iltayöllä. Ja kasasin tutkinnon viimeiset 60 opintoviikkoa alle vuodessa.

Yhtä totuutta ei ole.

Soi: CMX: Kultanaamio

Posted 22:45


Liukkaat kaakelit

Saunassa pitää käyttäytyä rauhallisesti ja arvokkaasti, koska sauna on suomalaisten pyhä paikka.

Ehkä niinkin.

Lapsiperheessä vain alkaa epäillä, että sääntö nousee arkisemmista motiiveista: sauna on vaarallinen paikka, varsinkin tenavalle, joka osaa jo viilettää muttei vielä varoa. Lipsahtamalla korkeiden lauteiden välistä lattialle halkaisee kallonsa ja kiukaalle horjahtava päätyy palovammaosastolle. Pesuhuoneen liukkailla kaakeleilla juokseva lapsi saa isään liikettä.

Niinpä saunareissuilla yhden pitää leijua 10 sentin säteellä viikarista valmiina tarttumaan kiinni. Rutiinit kehittyvät vähitellen. Aluksi minä keskityn perilliseen ja Vaimo saunomiseen. Sitten vaihdetaan.

Posted 09:14


Epistä

Piti oikein nousta tuolista ja kävellä olkkariin katsomaan, kuka jauhaa BBC Worldilla moista liturgiaa brittiaksentilla. Taas ilosta kyynelehtivät irakilaiset ovat saaneet maistaa vapautta kun taas se joku Regime on tehnyt kaikkia mahdollisia vääryyksiä. Ja tuhmatuhma Al-Jazeera on kehdannut näyttää brittien ruumiita, mikä on julminta, mitä viimeisen viikon aikana on maailmassa tapahtunut.

Siis tosi epistä. Ihan tulee briteille paha mieli.

Vaan mitäs minä tässä ärtyilen. Sehän on sotaakäyvän maan TV-kanava.

Have you ever killed anybody?
Yeah but they were all bad

sanoi Arska muistaakseni True Liesissa.

Posted 00:15


METT-T

Ammattisotilaan nyrkkisääntö eli Mission, Enemy, Terrain, Troops and Time.

Newseissäkin pohditaan, mikä puri Abramseihin. Ehdokkaina sillan romahtaminen, uudet venäläiset pst-ohjukset, suora-ammuntaan käytetty kenttätykki ja raskas sinko. Tietoa ja "tietoa" sinkoilee tällä hetkellä sitä vauhtia, että seulominen käy kiinnostuneelta työstä. Esimerkiksi täällä.

War is hell. Ja kaikki kirjoittavat vain sodasta. Silti tunnustan, että seuraan taisteluja mielenkiinnolla. Tätä uutistyyliä:
The Iraqi force has reportedly been attempting to outflank the two lead cavalry companies and strike Apache Company to retake the bridge the 3-7 Cavalry used to cross the Euphrates.
Peliä. Minkälaiset joukot ja kalusto oli A:lla, minkälaiset B:llä? Mitä ne tiesivät toisistaan? Mitä johtajat päättivät tehdä ja miten onnistuivat? Millainen maasto? Millainen sää?

Kaikki tämä luetaan sitten lähivuosina kirjoista.

Irakin 1000 ajoneuvoa hiekkamyrskyssä liikkeellä Bagdadista etelään, kun jenkkihelikopterit pysyvät maassa? Ardennien vastaisku 2003?

Posted 22:53


Heijastuksia

Maahan palannut Mindy arvioi, että miehet eivät hahmota heijastavia pintoja naisten lailla.
Omalta kohdaltani olen eri mieltä, vaikken kovin innokkaasti omaa naamaani peilaakaan.
Siellä, missä on lasiovia, näyteikkunoita ja peilejä, on heti monta näkökulmaa. Saattaa liittyä siihen, että olen ihmisten keskellä muutenkin tarkkailija. Sijoitun parvelle, ovensuuhun selkä seinää vasten, takariviin. Sinne, missä näen mahdollisimmat monet mutta mahdollisimman harva pystyy katselemaan minua.

Posted 22:19


Koti-ilta

Iltapäivällä rakentelin keiton muhimaan ja imuroin kaiken paitsi työkomeron. Eteisen hiekkaa keräävä matto on tehnyt työtä käskettyä, ja sen kohdalla kävi kilinä aina vain.
Vaimo oli töistä tultuaan umpiväsy ja illan päätteeksi melkein nukahti sohvalle kesken hampaidenpesun. Poika söi keittoa ja nähdessään isän lautasen höyryävän ryhtyi avuliaasti puhaltamaan syöttötuolistaan käsin. Hetken leikkimisen jälkeen piti päästä kylpyyn. Sieltä pois ei olisikaan sitten tullut millään vaan pyyhkeeseen kiedottuna hoki yhä "Poika vielä uimaan". Ennen unille menoa piti vielä lukea Piirakkakettua, Pupu Tupunaa ja Maisaa.

Kaikkihan me puhumme, mutta on epätodellisen hienoa seurata, kuinka pieni ihminen oppii joka päivä käyttämään uusia sanoja. Matalalattiaratikka sujuu jo kuin vanhalta tekijältä, mutta orava on aina vain ovara.

Luin Grishamin The Summonsia, jonka viimein löysin pokkarina. Olen jotenkin ajautunut irti legal thrillereistä, mutta kyllä kaveri edelleen vetävästi kirjoittaa.

Posted 16:02


Itsetutkiskelua

Lapsena Korkkareita lukeneena ja koottavilla leikkineenä sotahistorian harrastajana suhtaudun helposti kaukaiseen sotaan "mielenkiintoisena" seurattavana. Ainakin siihen asti kun näen kuvia palaneista tai silpoutuneista lapsista. Sen jälkeen se on aina pitkään vaikeaa.

Miten irakilaiset ovat pystyneet tuhoamaan kaksi Abrams-taistelupassarivaunua? Miten irakilaiset ovat saaneet aikaan niin intensiivisen ilmatorjunnan, että se on järkyttänyt jenkkien helikopteripilotit?

Posted 23:32


Yölista

Tuntuu, että törmäsin koko päivän hymyileviin, säteileviin ja mukaviin ihmisiin.
Törmäsinkö?
Vai saiko kevätaurinko ihmiset hymyileviksi, säteileviksi ja mukaviksi? Vai saiko kevätaurinko minut näkemään ihmiset hymyilevinä, säteilevinä ja mukavina?

Olen uutiskoukussa. Kesken palaverin sain M:n avaamaan koneensa selaimen ja näyttämään CNN:n sivuilta, että mitään ratkaisevaa ei ollut tällä välin tapahtunut.

HIFK voitti jääkiekon nuorten mestaruuden. Äänekosken Huima voitti koripallon naisten mestaruuden. Ja Classic rynni naisten salibandyfinaaliin. Sen näin paikan päällä Myyrmäessä.

Posted 09:06


Pykälien lomassa

Aamun Aaltoneito keskittyy työsuhdeasioihin. Suomi on puolillaan pieniä työnantajia, jotka eivät hallitse normeja tai luistavat niistä tai tahallaan. Toisaalta vielä enemmän on työntekijöitä, joiden mielestä työsuhde tuo paljon oikeuksia ja vähän velvollisuuksia.

Toisaalla kerrotaan, kuinka voisi pistää toiset maksamaan oman matkustamisensa tai, ovelalla George W. Bush - tyylin terminologialla, säästää sakot.
Nokkelaa. Ja täysin perseestä.

Ja muihin rötöksiin: Guardianin kolumnisti muistuttaa, miksi Mr. Rumsfeldin ei kannattaisi mesota turhia Geneven sopimuksesta ja muista normeista.
" - - Rumsfeld had better watch his back. For this enthusiastic convert to the cause of legal warfare is, as head of the defence department, responsible for a series of crimes sufficient, were he ever to be tried, to put him away for the rest of his natural life." tiivistää olennaisen.

Posted 22:51


Vikaa päässä

Liian vähäinen nukkuminen ja jatkuva koneeseen tuijottaminen muuttavat pään tahnaksi. Lopulta on näennäisen ylivireä muttei saa mitään aikaan.
Elämänlaatu nousisi, jos edes muutaman päivän pitäisi koneen kiinni, harrastaisi rasittavaa liikuntaa ulkona ja menisi iltaisin ajoissa nukkumaan.

Lähipäivien ohjelmassa on palavereja ja koneeseen tuijottamista.

Posted 09:55


Täsmäseita keväällä

Ensin jenkit pudottivat ohjuksillaan brittien Tornadon. Nyt ne ovat jo osuneet väärään maahan. Onneksi väestönsuojamme on vain sadan metrin päässä.
Ja pahuksen Al-Jazeera pilaa hyvän sotafiiliksen näyttämällä, mitä sota saa aikaan. Ei ihme, että Rumsfeld-setä on hyvin, hyvin vihainen.

Täällä pohjolassa aamu oli tähän asti keväisin: yhtä aikaa kirkas ja lämmin. Kävelin rannan kautta ja kuuntelin lintujen liverrystä. Kevät tuoksui mullalle, pölylle, koiranpaskalle ja dieselpakokaasulle. Hiekkaa harjanneesta traktorista huokunut lämpimän moottorin tuoksu toi mieleen, kun lapsena maalla päästiin hyttiin Heikkisen sedän niittäessä heinäpeltoa keltaisella Valmetillaan.

Posted 00:10


Pään säätöä ja sotaa

Menomatkalla olin huonolla tuulella ja mietin, miten saisin mustaa ympyrää pyörivät ajatukset käännettyä peliin. Kävelin pidempää reittiä ja katselin mustalla taivaalla loistavia tähtiä. Nuuhkin lämmennyttä maata, kevääseen herääviä kuusia ja ohiajavien bussien pakokaasua.
Alkuvihellyksen jälkeen ajatus pysyi enimmän aikaa kentän tapahtumissa ja voitto tuli. Auttoivatko hajut vai tutut lämmittelyrutiinit, sitä en tiedä.

Länkkäreissä ne mustahattuiset ampuvat aina paljon, mutta ohi. Sankari pamauttaa kerran ja osuu. Tällä kertaa irakilaisetkin ovat tainneet saada muutaman laukauksen perille.

Posted 01:06


Tarjous + hyväksyminen = rakkaus

Teinari esittelee eräiden naisten toivomuksia miesten suhteen. Mikäs se Suurlähettiläiden biisi olikaan...?

Ajatus ennalta ilmoitetuista vaatimuksista lämmittää, sillä esillä on kerrankin selvää dataa asiallisen neuvottelun ja päätöksenteon pohjaksi. Sitten vain miehen vaatimuslista viereen ja aletaan käydä asioita läpi kohta kohdalta.

Posted 00:49


Ihmisiä kävelee

Spåran kuljettaja kuulutti Sokoksen kohdalla, että vaunu kääntyy mielenosoituksen vuoksi poikkeusreitille. Ikkunan läpi näin, kuinka paljon pitkiä kaulaliinoja ja villapaitoja käveli kohti Manskua. Kaksi tyttöä taltutti urheasti banderollia, jonka vastatuuli halusi palauttaa lähtöpisteeseen.
Alitin kulkueen Asematunnelin kautta.

Elämässään paljon olutta juoneen näköinen mies vähätteli junassa nykysukupolvea veteraanin rintaäänellä. Kato kyllä vanha mielenosottaja osaa määrän sanoo, mies vakuutteli seuralaiselleen. Mietin, oliko kaveri ollut jo vastustamassa shaahia.

Paluumatkalla huomasin, että kaupungin kaikki lotjauunot ja sönkköidiootit olivat tänään liikkeellä.

Posted 13:53


PsyOps

Jenkit antavat oppituntia siitä, miten nykysodassa keskitytään tuhoamaan vihollisen johtamisjärjestelmät, sodanjohdon kontrolli joukkoihin ja sotilaiden taistelutahto.

Ensin tuhotaan joukkojen viestiyhteydet esimiehiinsä. Sitten toistellaan sopivia tietoja tai "tietoja":
Vastarinta on toivotonta - kokonaisia divisioonia on antautunut - Saddam saattaa olla kuollut tai vakavasti haavoittunut - strategisesti tärkeitä kohteita on jo vallattu - korkeat Tasavaltalaiskaartin upseerit neuvottelevat salaa antautumisesta tai loikkaamisesta.

Kuten saksalaiset aikanaan huomasivat, on kovin erilaista hyökätä maahan, jonka puolustajat antautuvat nopeasti (Ranska) kuin sellaiseen, joka puolustautuu viimeiseen saakka (NL, jonka motivointikeinot olivat sitten toinen juttu).
Ei ole sattumaa, että Suomessa uutisoidaan näyttävästi aina kun gallupit osoittavat, että maanpuolustustahtomme on korkealla ja reserviläiset motivoituneita. Meillä ei ole konkreettisia uhkakuvia, mutta muiden maiden sotilastiedustelut kirjaavat varmasti asian mappeihinsa.
Toki asialla on kääntöpuolensa. USA totesi 1945, että invaasio fanaattisesti puolustautuvaan Japaniin tuottaisi valtavat omat tappiot. Ainakin Hiroshimassa ja Nagasakissa muistetaan, miten jenkit ratkaisivat ongelman.

Käytettävä terminologia on tietenkin oma taiteensa, kuten sodassa aina. "Liittouman" vihollinen ei tietenkään ole "Irak" eikä "Irakin armeija" vaan "Saddam" tai "Saddam's regime". Eihän Stalinkaan hyökännyt Suomeen vaan suomalaisia orjuuttaneita hitleriläisiä, tannerilaisia ja fascisteja vastaan.

Posted 00:43


Kotirintamalla

Perheen saapuessa savulohikiusaus ja tomaatti-sipulisalaatti olivat pöydässä. Olin siis kunnon kotirintamamies.
Illalla ensi kertaa Nurmijärvellä katsomassa salibandya. Paluumatkalla eksyttiin puistolalaiseen baariin kahdelle. Keskustelu kulki mediaraidetta, sitten junalla keskustaan. Päivittäessä ja Irak-uutisia sekä blogeja lukiessa meni vielä tunti.

Posted 12:59


Media toimii

BBC:n TekstiTV kertoo avuliaasti, että ohjuksin varustetut B-52:t ovat nousseet ilmaan RAF:n Fairfordin tukikohdasta ja lienevät pommitusetäisyydellä Irakissa noin klo 14.30 GMT.

Ajatella, että ennen vanhaan tarvittiin vakoojia ja kiikareita.

Posted 11:50


Sotapeliä hantit kourassa

BAGHDAD, Iraq (CNN) -- A convoy of U.S. tanks rolled unopposed Friday through the desert toward the Iraqi capital in the second day of the campaign...

BBC World intoilee, kuinka meneillään on "pincer movement". Guderianin lanseeraamat ja hänen mallioppilaansa Zhukovin kehittelemät metodit siis kelpaavat edelleen.
Pistää leikkimään ajatuksella, miten meneillään olevan kaltaista hyökkäystä yleensäkään voisi hidastaa. Vaikka käytettävissä olisikin asianmukaisesti huollettua kalustoa ja motivoituneita taistelijoita.
Mahdollisimman totaalisella poltetun maan (etenkin öljylähteiden) taktiikalla ja äärimmilleen viedyllä maskirovkalla ehkä vähän. Onko Irak tasaista aavikkoa ja onko kaikki maasto kulkukelpoista? Isoja jokia ainakin on ja Basran liepeillä jonkinlaista rämettä. Entä tulvien aiheuttaminen? Onko irakilaisilla miinoja ja muita edellytyksiä rakentaa sulutteita ja ansoituksia, varsinkin yllättäviin paikkoihin? Ainakin viime kerralla taisivat jossain vaiheessa kaivaa vähiä miinojaan Kuwaitin rajalta laskeakseen ne lännemmäs.

Pahalta näyttäisi joka tapauksessa. Peitteetön maasto ja vihollinen, jolla on totaalinen ilmaherruus ja ylivertainen pimeätaistelukyky, ovat jo murhaava yhdistelmä. Ilmaherruuskin riittää jo pitkälle, kuten saksalaiset kokivat Ranskassa alkusyksystä 1944.

Ja itsestäänselvyys: fiksuinta, mitä irakilaiset nyt voisivat tehdä, olisi minimoida kaikkien kärsimykset ja antautua heti.

Fiksuutta? Lähi-idässä? Mitä minä höpisen?

Posted 10:24


Haamut harhailevat

Joskus lipsahtaa suuressa maailmassakin. BBC Worldin uutisankkuri kertoi eilen, kuinka "Soviet Union" on paheksunut hyökkäystä.
Canadiensin kotiyleisö on puolestaan järkyttänyt amerikkalaisia.

Posted 21:31


Sotatorstai Helsingissä

Päivällisen jälkeen työntelin Pojan katselemaan junia.
Laskeva aurinko sai Liisankadun kulmatalon ikkunat välkehtimään häikäisevää kultaa. Ihailtiin pakkaskirkkaalla taivaalla laskuun kohti Seutulaa kaartavia lentokoneita. Hei hei lentokone, Poika hyvästeli.
Pysähdyttiin Linnunlaulun sillalle. Kohisevia, kolisevia junia. Etelässä kirkkojen tornit ja ne kaikki kirkkaat valot. Punaiset, vihreät, valkoiset, keltaiset.

Eurooppa osoitti tänään mieltään.
En ole ihan armeijaan, kirkkoon ja poliisiin uskova Mauri Sariola. Kuitenkin sen verran konservatiivi, että ajatus merirosvolippuja heiluttavasta maiharimassasta puistattaa. TV-uutisissa yksi kirkassilmä julisti, että päiväkoteja ei saa pommittaa öljyn ja rahan takia. Ei saakaan, mutta toivottavasti lausunto ei sisältänyt vastaajan koko käsitystä asiasta.

Vielä kerran: jenkit toimivat törkeästi ohittaessaan YK:n mutta entäpä jos joskus joku diktaattori ihan oikeasti pitää saada kumottua? Olisimmeko marssineet Hitlerin kukistamista vastaan?

Posted 15:06


Vuh!

Päivän Tommipommi tiivistää:

Suurin osa ihmisistä nykyäänkin rämpii elämänsä läpi luolaihmisen tietämyksellä, vaikka ovatkin jotenkin sopeutuneet moderniin ympäristöön. Tästä johtuvat monet kiintoisat ilmiöt arkielämässämme. Keskivertokansalainen suhtautuu korkeateknologiseen elämismaailmaansa kuin kotieläin.

Epäilemättä hyvin totta. Pätkä on tässä irrotettuna "humanismin" ja auktoriteettiuskon suhdetta koskettelevasta yhteydestään, mutta silti mielenkiintoinen. Onko tietämättömys hyvä tai paha asia? Jos on, kuinka hyvä tai paha? Kuinka paljon ihmisen olisi tiedettävä luonnontieteistä tai meitä ympäröivästä objektiivisesta todellisuudesta, jotta hänet voitaisiin ottaa vakavasti?
Itse osaan selittää auttavasti nelitahtimoottorin toiminnan mutta se, miten kuva päätyy kameran edestä TV:n kuvaputkelle, vaatisi jo kertausta kirjoista. Madonrei'istä puhumattakaan.
Vai onko kyse lainkaan tästä? Toivottavasti Pinserin listan luonnontieteellinen siipi täsmentää aihetta ja kriteerejä tulevissa kirjoituksissaan.

Soi: David Bowie: Sound and vision (no tietenkin)

Posted 12:41


Siellä ja täällä

Siellä verrytellään. Selfdestructin kautta sain muistutuksen siitä, miltä verryttelyn jälki näyttää (ei herkille).

Täällä hyytävä tuuli nosti kirkkaankuulaaseen aamuilmaan hiekkapilviä, mutta vietyäni Pojan tarhaan vietettiin Vaimon kanssa idyllistä aamua. Poikettiin vielä Forumissa syömässä kebabia salaatilla.
Kauniin lähdettyä töihin kotiuduin levykaupan kautta. J.J.Calen Reallya en löytänyt, mutta David Bowien Low tuli ostettua.

Posted 22:53


Iraq on my mind

Tuijotettiin kentälle, mutta samalla keskusteltiin Irakin tapahtumista. Niin myös erätauoilla kahvikupin ääressä. Bussissa luin kirjaa edellisestä kerrasta.

Guardian kertoo, että tänään pommitettiin jo Irakin tykistöasemia Kuwaitin rajan tuntumassa. Divisioonat ovat siirtyneet lähtöasemiin. Lentotukialuksilla miehistöä on kehotettu nukkumaan päivällä tulevan yön lentojen varalle.
Popcornia tai jäätelöä ei ole odottamassa, mutta kieltämättä mietin, pitäisikö valvoa viestimien ääressä. En taida, mutta aamulla tarkastan ensimmäiseksi TekstiTV:n.

Spektaakkelin häämöttäessä toistan vielä, että minunkin mielestäni Saddamin hallinto on syrjäytettävä. Mutta ei tällaisella kiireellä ja YK:sta piittaamatta. Ja hei, entä ne joukkotuhoaseita omistavat diktaattorit, jotka ovat kuuliaisia jenkeille?

Soi Radio SuomiPopilla: Maija Vilkkumaa: Ei (tällä pommituksella ei ihme, että se soi koko päivän päässäkin)

Posted 14:40


Hoo-yah!

Totta kai jokaisen armeijan sisäiseen logiikkaan kuuluu innostaa joukot taisteluun keinolla millä hyvänsä. Silti BBC Worldin kuvassa näytti kornilta, kun vara-amiraali Mikälie saapui tuulettaen lavalle We will rock youn soidessa ja miesten hurratessa seisaallaan. Hetken odotin näkeväni joukossa Tom Cruisen ja Val Kilmerin.
Varsinkin, kun Irakin armeijalla tekisi tiukkaa pärjätä edes Ankkalinnan poliiseille.

Seuraavassa pätkässä haastateltiin RAF:n upseeria, joka jutteli leppoisasti yläluokan aksentilla, että kaikki maalit mietitään ennen iskua yhdessä juristien kanssa eikä siviiliuhreja, herranen aika, tietenkään aiheuteta.

Jolly kind of you, old chap.

Posted 09:37


Siunattu teknologia

Support - sivuista oli kerrankin apua, kun Blogger ei suostunut julkaisemaan jo kirjoitettua postausta. Ohjeen mukaan kirjauduin ulos ja takaisin sisään: sitten pelitti.

Mainitsemisen arvoinen JMTee linkittää hämmentävän tarkkaan satelliittikuvaan Bagdadista.
Luin taannoin brittikenraali Patrick Cordingleyn sekä jenkkikollega Fred Franksin muisteloita edellisestä Persianlahden sodasta, ja niihin mahtui päinvastaisia kokemuksia. Taistelujoukkojen jatkuva ärtymyksen aihe oli, kuinka oma tiedustelu ei suunnilleen pystynyt kertomaan [kärjistys] edes kokonaisten panssaridivisioonien kuten Tawakalna tai Hammurabi sijaintia.
Vai sumuttaisivatko sedät vähän lukijaa? Eiväthän sotilaat sellaista tee, eiväthän?

Posted 23:15


Lausunto

Tuore kansanedustaja nostatti kohun sanomalla YLEn haastattelussa, että maassa on punatukkainen presidentti. Kohu laantui pian, kun yleisö muisti, että punaisia hiuksia ei enää pitkään aikaan ole pidetty paheksuttavana ominaisuutena.

Posted 23:07


Hiustenleikkuu

Viikkasin pyykit. Kävin parturissa. Kävin kaupassa. Kokkasin jauhelihakeittoa. Matkustin metrolla. Olin kokouksen sihteeri. Matkustin metrolla toiseen suuntaan. Yhytin perheen Sokoksella. Työnsin vaunuja kotiin. Iltasuihkutin Pojan. Mumisin Vaimon kanssa päivän kokemukset. Söin jauhelihakeittoa. Päivitin firman sivut. Plarasin blogeja. Huomasin Bloggerin tökkivän.

Luin Nyt-päiviksistä Kolmannen maailman uutisen ja toivoin sinne hyviä asioita.

Posted 08:56


Aamurippeitä 18.3.

Liberation is near, julistaa päättäväinen setä. Joo.

Me emme halua sotaa. Olemme tehneet kaiken mahdollisen rauhanomaisen ratkaisun eteen. Vaikka kansainvälinen yhteisö ei ymmärrä oikeutettuja pyrkimyksiämme, olemme valmiit toimimaan lujasti ja päättäväisesti vapauttaaksemme sorretun kansan tyrannian vallasta ja poistaaksemme meihin kohdistuvan uhan. Historia on osoittava, että oikeus seurasi aseidemme menestystä.

Adolf Hitler 1939

Marce ja Niina Arola. Niina Arola ja Marce. Haluaisin niin kovasti kuunnella Radio SuomiPopia aamuisin, mutta en jaksa älyttömiä puhelinvisailujanne. Vetoan teihin. Voisitteko lopettaa ne ja soittaa musiikkia?
Niin, ja voisitteko soittaa vähemmän niitä joutsenlauluja ja muita pateettisia porilaisia teinituskajollotuksia. Tämä ei koske Tero Vaaraa. Hänen musiikkiaan voisitte soittaa enemmän.

Kaksi minihametta jo ennen aamuyhdeksää. Kevät.

Posted 23:20


Hyvääkin

TV1 oli tänään kaunis katsella. Aamulla Aira Vehaskari luki news in English, illalla Piia Pasanen kertoi tavalliset uutiset ja perään Laura Raittila selosti urheilut.

Kevät ehätti jo seuraavaan vaiheeseen. Hyvästi sohjo ja lumi, kun jalkakäytävä talomme kohdalla pölisi kuivaa hiekkaa. Ja ei, enna anna loppuviikon ennusteen nyt masentaa.

Jörn Donner - ohjelmassa näytettiin vanhaa kuvaa Helsingistä. Vaikutti muutenkin sarjalta, jota pitää alkaa seurata.

Posted 19:41


Everybody get the fuck out

Asetarkastajat ja muut sivulliset on kutsuttu pois tulevalta sotatoimialueelta, ja Bush on julistanut diplomatian ajan olevan ohi. Alueella on 250 000 miestä ja 1000 taistelukonetta valmiina iskuun.

Kaipa siellä jossain jo lentäjät kokoontuvat karttoineen briefaukseen, sytyttimiä ruuvataan pommeihin ja maalitietoja syötetään risteilyohjusten tietokoneisiin. Hikoilevat vaunumiehet vaihtavat kaasuturbiinien ilmansuodattimia ja komppanianpäälliköt kuuntelevat, mitä miinoitteisiin raivattua uraa pitkin mikäkin yksikkö hyökkää.

Vaikkei se asianomaisia kiinnostakaan, merkittäköön, että hyökkäyksellä ei ole kansainvälisen yhteisön siunausta.

Merkittäköön myös, että arvelen irakilaisten taisteluinnon lopahtavan alkuunsa hyökkäyksen alettua. Eiköhän Saddam siirry samalla johonkin ystävällismieliseen paikkaan katselemaan uima-altaan pintaa ja odottamaa ikuisuutta. Se olisi myös se pienimmän riesan tie, kun se yksi kahjo siellä Ameriikassa nyt kumminkin rupeaa.

Posted 19:26


Junamuistoja

Luin Päivän päällisistä annoksen junanostalgiaa ja kävin menneisyydessä.
Lapsena kuului koulun päätyttyä matkustaa maalle, jonne lähdettiin mutsin kanssa yöjunalla. Vaunut olivat niitä vanhanaikaisia ruskeita makuuvaunuja, joissa oli sängyt kolmessa kerroksessa, esiin taittuva pesuallas ja vesikarahveissa sekä villahuovissa VR:n siipilogot.
Avatusta ikkunasta leijaileva lämmin ilma tuoksui dieselveturin pakokaasulle ja ratapölkkyjen kreosootille. Junan lähdettyä kuuntelin ylävuoteella kiskojen kolketta ja katselin, kuinka oudon näköiset opastimet loistivat iltahämärässä. Unen läpi kuulin vielä, kuinka juna pysähtyi Riihimäellä. Lahdessa ja Kouvolassa olin jo syvässä unessa.
Aamulla herättiin Kuopiossa sivuraiteella ja kuljettiin sen oudolta tuoksuvan kaakelikäytävän läpi linja-autoasemalle, josta matka jatkui keltaisella postiautolla, Savo-Karjalan linjan sinisellä tai Ruposen ruskealla autolla.

Posted 15:01


Ne 16 390

Kuuntelin Tony Halmeen juttuja AamuTV:ssä, ja tutuilta kuulostivat. Juuri noita samoja julistuksiahan kuulee perisuomalaisilta nuorilta miehiltä AlePubissa, Teboilin kahviossa ja raviradan katsomossa. Ei välttämättä ole yllätys, että niin moni äänesti Halmetta. Korkeintaan se, että ne tyypit viitsivät raahautua uurnalle.

Halme tuskin jaksaa paneutua paperipinkkoihin, valiokuntatyöhön tai yleensäkään asioihin perehtymiseen. Palstamillejä tulee tietenkin valtavasti, ainakin alkuaikoina. Ja samaa tahtia mies saa kuulijoita ajatuksilleen, jotka sitten vaikuttavat välillisesti puolueiden kantoihin tai sitten eivät. Puolueet tietysti pohtivat, kuka saa Halmeesta omille esityksilleen yhden äänestäjän lisää. Ja hyvin taktikoimallahan voisi saada osan kaverin kannatuksesta ohjattua itselleen...

Jossain vaiheessa Halme saa tarpeekseen koko hommasta ja julistaa eduskunnan turhaksi laitokseksi. Jää nähtäväksi, tapahtuuko se jo pikaisesti vai pitääkö iso palkka ison miehen Arkadianmäellä kitumassa.

Posted 23:08


Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Ken Dryden kirjoitti "The Gamessa", kuinka kiusaantunut tunnelma Montrealin Forumissa oli vaalipäivän ottelussa.
Un nouveau gouvernement, välähti valotaululle tuloksen selvittyä.
---thousands stood up and cheered and the Forum organist played the PQ anthem. And when they stood and cheered, thousands of others who had always stood and cheered with them stayed seated and did not cheer. At that moment, people who had sat together for many years in the tight community of season-ticket holders learned something about each other that they had not known before.

Niin myös monella suomalaisella työpaikalla. Hyvien kavereiden kesken voidaan puida politiikkaakin, mutta jos ei ole varma toisesta, kannattaa puhua ympäripyöreitä ja päivitellä erikoisuuksia. Pääsikö sinun ehdokkaasi, korkeintaan kysytään.

Pääsi. Tällä kertaa en jaksanut juuri notkua TV:n ääressä. Pelistä tultua roikuin koneella ja vilkaisin välillä HS:n tulospalvelusta, missä mennään.

Soi SuomiPopilta: Maija Vilkkumaa: Ei

Posted 13:41


Verta, uskontoa ja seksiä

Poika teutaroi taas kerran sängyllä ja kaatui totta kai suulleen suoraan puulaitaan. Huuto loppui pian ja veri kuivattiin paperinenäliinaan. Hampaat olivat ehjät ja tallella. Pian pikkumies luki taas nauraen pupukirjaa.

Päivän Tommipommi kirjoittaa kaupankäynnistä, jossa osapuolten oikeudet ja velvollisuudet eivät ole tasapainossa.
Alun uskontovertaus kuitenkin oudoksutti. Eikös ainakin protestanttiseen dogmiin kuulu, että pelastus ja armo tulevat uskoville riippumatta siitä, kuinka he elävät ja kilvoittelevat? Eikös se juuri ole sitä armoa?
Mutta ehkä kirjoittaja puhuu jostain muusta oppisuunnasta.

Jäljempänä termi "naisten tietyt arvot jakavan valtavirran" on tietysti sopivan epämääräinen. On siis kenties olemassa joitain naispuolisia ihmisiä, jotka jakavat jonkin kannan tai pyrkimyksen.
En kiistä mahdollisuutta arvioida seksiä kaupankäynnin kriteerein, mutta yksilötasolla se tuntuu helposti kovin kaukaiselta.
"Naiskorporaation psykonarttuilusta" huolimatta tuntuu olevan ainakin joitain naisia, jotka harrastavat seksiä hyvillä mielin mukavassa parisuhteessa tai jotkut joskus jossain ilmeisesti jopa ihan vain siksi että haluavat juuri silloin harrastaa seksiä.

Kumma juttu.

Pitää muuten perehtyä tarkemmin tähän.

Posted 23:37


Liikkeellä

Päiväunien jälkeen lähdettiin rannalle kävelemään repussa vuohenjuustopatongit, keksejä ja termospullollinen kaakaota. Hiekka oli yllättävän suurelta alalta jo paljaana. Veden peittämällä jäällä näkyi luistelijoita sauvojen kanssa, kävelijöitä ja yksi pyöräilijä.
Poika halusi kontata jokaisessa vesilammikossa.

Hesperiankadulla jyrräsi kaksi paloautoa ilmeisesti tarkistamassa automaattihälytystä. Nähdessään meidän pysähtyneen katselemaan ratin takana istunut brankkari laittoi Pojan iloksi siniset vilkut hetkeksi välkkymään.

Pelastuslaitos osaa PR:n.

Illalla koko perheen voimin Pasilassa katsomassa, kun G kepitti HIFK:n jatkoajalla. Vaimo juoksi enimmän aikaa portaita ylös ja alas kivunneen Pojan perässä. Törmättiin pitkästä aikaa kaksikkoon S & J, ja kuulumisiahan riitti. Kaikki yhteiset tutut ovat päätyneet terveydenhoitoalalle töihin ja lisääntyneet.

Mennessä aurinko laski suurena ja oranssina Keskuspuiston puiden taa. Paluumatkalla Poika nukahti rattaisiin.

Posted 13:04


Moottorin jyrinää

Nostin Pojan syliin ja katseltiin pitkään työntekoa Kampin montussa. Kaivinkone petasi itselleen tukevan penkan ja alkoi sitten nostella louhetta kuorma-auton lavalle valtava kauhallinen kerrallaan. Joka pudotuksella kuormuri keinahti ja jouset painuivat yhä syvemmälle. Lopulta kaivurikuski tööttäsi merkiksi ja kivipölyn yhä leijaillessa kuormuri alkoi jyristä vaivalloisesti rinnettä ylös teli alhaalla. Jo odottamassa ollut uusi auto peruutti tilalle.

Pojan kanssa leikkiessä olen saanut opetella uudelleen päristelemään moottorien ääniä. Bravuurini on kuplavolkkarin ilmajäähdytteinen, mutta kuorma-auton lähtökaasutus ilmajarrujen sihahduksineen sujuu myös aika hyvin. Vaan pystyykö peruutusvaroittimen piippauksen yhdistämään samanaikaisesti moottorin ääneen?
Dieseltaksi, formula ja suihku- sekä potkurikoneet onnistuvat siedettävästi. Helikopterin äänistä olen oppinut vasta Hueymaisen tyhjäkäynnin chop-chop-chopotuksen.

Posted 23:34


Kahvilla

Olin päästänyt kahvin loppumaan, joten aamu piti aloittaa teellä. Ei haitannut, sillä tänään vesi lorisi viemäreihin, ihmiset hymyilivät ja aurinko pakotti siristelemään silmiä. Kevät.

Pitkästä aikaa lounaalla T:n kanssa. Ensin auto Itiksen parkkihalliin ja sitten kaikki irti Bohemian buffetista. Jälkkärikahviin päästyä menneet avioerot ja tulevat ratkaisupelit oli käyty läpi. Ja vyöt tiukalla.

Päivän päätteeksi piti olla peli, mutta vastustajaa ei näkynyt, joten höntsättiin tunti omalla porukalla. Illan shown tarjosi P:n poika, joka mehutauolla veti meikäläiselle kahdeksan rankkaria - ja joka ainoa löytyi verkosta. Juuri sopivalla vauhdilla rystyltä uittaen tai sivuliikkeen jälkeen kämmenellä rimaa kilauttaen. En edes usko olleeni koomassa, joten nuoressa miehessä on ratkaisijan vikaa. Poislähtiessä kysyin P:lta, vanhako poika jo on.
- Kohta täyttää 11, kuului vastaus.

Posted 10:05


An offer you can't refuse

Mikähän Mario Puzon ja elokuvantekijöiden sommittelemassa Kummisedän maailmassa niin kiehtoo?
Sekö, että perhe on tajuttavan kokoinen pienoismalli yhteiskunnasta? Vahva ja oikeudenmukainen isähahmo korjaa vääryydet, mamma laittaa keittiössä spagettia ja sitten kokoonnutaan kaikki yhdessä keittiön pöydän ääreen syömään. Miehet saavat leikkiä kovista ja juosta isän ja äidin syliin kun harmittaa.

Tarina on tietenkin sommiteltu niin, että mafian tumma puoli ei korostu liikaa. Eiväthän vedonvälitys ja lahjonta niin pahoja juttuja ole näin miesten kesken? Ja jos nyt joku pitää välillä tappaa, sattuuhan sitä. Tapettavat kuten McCluskey on joko tehty niin vastenmielisiksi pahiksiksi, että he ansaitsevat kohtalonsa tai sitten kyse on liikeasiasta. Tajutessaan, mitä on tulossa, uhrit ovat pahoillaan, mutta ymmärtävät perustelut. "Tell Michael it was only business. I always liked him".

Lopuksi kaikki kuorrutetaan ärsyttävän elegantiksi. Hyvinkäyttäytyvät miehet pukeutuvat tyylikkäästi ja neuvottelevat hillitysti italiaksi siemaisten välillä tilkan grappaa. Tapoja kunnioitetaan ja poika puhuu vasta isän annettua luvan.

Vaikka Michael kehittyy kuopuksesta pedoksi, Al Pacino tekee hahmosta kiehtovan. Ja totta kai Brandon vanha Don on leffatrilogian avausosassa omaa luokkaansa. Häiden aikainen työhuonekohtaus ja se kohta, kun Don tulee alas kuullakseen poikansa kuolemasta, pitää katsoa aina uudelleen.
- My wife is crying upstairs. I hear cars coming to the house. Consigliere, I think you should tell your don what everyone else seems to know.

Posted 17:54


Iltapäivällä

Huomasin yhtäkkiä, että keittiön ikkunan läpi taittuva auringonsäde heijasti siniseen lautaseen sateenkaaren värit. Siirsin lautasen pois ja laitoin tilalle valkoisen mukin. Katselin värejä tovin.

Talven mittaan kadut ovat vähitellen kaventuneet ja jalkakäytävät leventyneet. Jään sulaessa jalkakäytävien reunat alkavat taas löytyä.

Kaupasta tullessa pysähdyin katselemaan divarin ikkunaa. Sisällä kauppias istui taas jakkarallaan kirjaan syventyneenä.

Posted 13:30


Kädet ylös, olette pidätetty

Puhuttiin lounaalla O:n ja L:n kanssa poliiseista, ja todettiin melkeinpä yllättyneinä, että meille kaikille poliisi on turva eikä uhka.
Lähinnä tietysti siksi, ettei kukaan meistä ollut pahemmin rötöstellyt eikä kiusallisia väärinkäsityksiäkään ollut osunut kohdalle. Tällainen tavishan kohtaa poliisihallinnon lähinnä silloin, kun hankkii passia, ajokorttia tai henkilöpapereita tai sitten tien päällä puhaltaessaan alkometriin.

Kesänä muutamana elämäänsä tylsistynyt etninen seurue yritti potkia minulta ja parilta muulta päät uuteen asentoon, mutta onneksemme näköetäisyydelle oli pysäköity poliisiauto. Ainakaan nämä konstaapelit eivät keskittyneet donitseihin vaan tanner tömisi ja "Seis! Poliisi!" - huudot kaikuivat, kun virkavalta puuttui tilanteeseen. Tekijät otettiin kiinni, syytettiin ja tuomittiin.

Posted 13:15


Me voter, you wise man

HS:n mielipidesivuilla tutkija Kimmo Grönlund harmittelee, että vaalikoneet henkilöllistävät politiikkaa liiaksi. Itse kyllä mietin ensin puolueen ja sitten sen sisältä ehdokkaan. Voinpa tehdä niinkin, että jos uskon ykkösehdokkaani menevän joka tapauksessa läpi äänestän sitä toiseksi parasta saadakseni hänetkin mukaan.

Mutta tällaisia juttuja lukiessa sitä miettii, pitävätkö tutkijat kansalaisia debiileinä.

Posted 00:22


Ympyrä sulkeutui

Olin 501 muun tavoin katsomassa, kuinka Tapanilan Erä nousi Salibandyliigaan. Muistan, kuinka Erä putosi liigasta samalla paikalla keväällä 1996. Silloin Agricolan Staga vei rankkarikisan, nyt vastassa oli SB-Pro ja ratkaisu tuli peliajalla. Hallikin on nyt uusi.

Sain kotimatkaan kulumaan tunnin, kun 73 veikin vain Hakikseen. Hyppäsin kolmoseen enkä jaksanut hytistä pakkasessa odottamassa vaan ajoin Kaivarin lenkin lukien n:nnen kerran siltainsinööri Akseli Jaatisen vaiheita.

Soi päässä: Ultra Bra: Veturi, taksi, valtamerilaiva

Posted 12:39


Miehen mieleen

Pojalle ei taatusti ole sanottu tai vihjattu, että liha tai makkara olisi jotenkin erityisen hyvää syötävää. Miksi ukkeli siis hengittää lihapullat sisään, mutta jättää muusin ja raasteen lautaselle vaatien "lisää pihviä"? Samoin tänään kipeänä pääruoka ja leipä menivät puolihaluttomasti, mutta tarjotun siivun lauantaimakkaraa Poika ahmaisi ja kuulutti "makkaraa lisää haluaa".

Onko tyttölapsilla sama juttu?

Poika alkaa ymmärtää popin päälle Huvitin itseäni kuuntelemalla Ultra Brata ja biisin loputtua pikku-ukko tivasi:
- Uudestaan isi merilaiva.

Posted 19:00


Never the twain shall meet

Kaksikko Kokkarinen ja Lumi Adela on melkein liian mehukas kombinaatio ollakseen totta. Kirjoittaako molempia sama kosminen ylläpitoryhmä, joka haluaa pitää nettimaailman mielenkiintoisena?

Jotkut Kokkarisen, tai pikemminkin hänen siteeraamiensa, jutut ovat aika paksuja ollakseen ihan uskottavia, mutta tahallinen kärjistäminen ynnättynä rankkaan referointiin tietysti tekee osansa. Silti näyttää kuin teknokissa huvittelisi tökkimällä humanistihiirtä tassullaan ennen puraisua.

Vapauttavin muistutus Kokkarisen tekstissä oli kuitenkin, että kaikki ei ole mielipiteitä tai sitä miltä tuntuu. Maailmassa on yllättävän paljon sellaista, mikä on objektiivisesti mitattavissa ja siitä päästään etenemään rationaalisesti argumentoiden.
Uskomatonta kyllä, se on nykyään välillä unohtua.

Mikä ei tietenkään tarkoita, etten lukisi myös Lumi Adelan näkökulmaa suurella mielenkiinnolla. Karttukoon tieto ja tehtäköön suuret päätökset tiedemiehen (tai -naisen) työn pohjalta. Elämä olisi silti tylsää, jollei olisi myös runoilijaa, muusikkoa ja pappia.

Posted 13:57


Koti-isänä

Poika kävi illalla sen verran lämpöisenä ja räkäisenä, että tämä päivä otetaan rennosti kotona.
Katsottiin videolta Maisaa ja Puuha-Peteä sekä kaahailtiin lattialla. Poika halusi itse ajaa rekalla, isi sai vain keltaisen traktorin. Työntekoon ei oikein lupaa irronnut.
- Tänne. Isi ei komerossa. Isi jo leikkimään.

Käly poikkesi siksi aikaa, että kävin kaupassa sekä viemässä yhden viikonlopun filmin kehitykseen.

Posted 18:34


Allan ja integraalit

Legendaarinen matematiikan lehtorimme Allan kuuluu näköjään ehdokas E:n tukijoihin.
Allan käytti arvostelun perusteena koetulosten lisäksi suorituspisteitä, joita sai raapustamalla taululle kotitehtävän ratkaisun perusteluineen. Abikeväänä Allan plarasi pientä mustaa kirjaansa ja ilmoitti, että minä sekä neiti A olimme ainoat, joille ei koko lukioaikana ollut kertynyt ainuttakaan suorituspistettä. Neiti A hankki oman pisteensä seuraavana päivänä, minä en koskaan.

Vaikken sitä sittemmin ole tarvinnutkaan, pitkä matematiikka olisi ollut hyvä valinta, jos olisin jaksanut paneutua siihen. Nyt käytin harjoitustehtävien vaatiman ajan sosiaaliseen hauskanpitoon, ja samaa tahtia muuttuivat integraalit käsittämättömäksi sumuksi.
Not smart.

Olisinkohan nyt tarpeeksi vanha perehtymään matematiikkaan harrastuksena? Luulen, että itse asiassa pitäisin siitä.

Posted 15:01


Toisenlainen päivä

Ilma oli jäävaahdotettua maitoa, kun ennen kukonlaulua työntelin Pojan rattailla altistettavaksi. Meikussa ministeri hölkkäsi vastaan parta huurussa ja pää kenollaan.

Välillä altistettiin ja sitten taas leikittiin odotushuoneessa vaikutuksia odottamassa. Hoitaja osasi näyttää yhtä aikaa Alexandra Dahlströmiltä ja Kate Winsletiltä, mikä oli ällistyttävää.

Koska oireita ei ilmennyt, kahlattiin iltapäivän tulvassa kohti kotia ruokavalio entistä laajempana. Poika nukahti rattaisiin samalla hetkellä, kun ehdittiin pääovista ulos.

Posted 23:35


Tapahtui tänään

1. Ajoin kolmosella Kaivarin kautta
2. Se sama pummi kerjäsi taas puoltatoista euroa
3. Join päivän mittaan koneesta maitokahvin, cappuccinon ja kaakaon
4. Noustessani maan pinnalle se oli peittynyt lumeen
5. Aurajuusto-Koskenlaskijasta syntyi yhtä hyvä kastike kuin aurajuustosta
6. Huittisten joukkue nousi naisten salibandyliigaan
7. Moni pinnalta kova itki pettymyksestä
8. IFK varmisti vielä muutaman pelin
9. Tunsin itseni erittäin epärationaaliseksi
10. Heitin viisi lumipalloa, jotka lensivät katoksen päälle
11. Koin Helsinki-vastaisuutta, ja ne olivat tosissaan
12. Työskentelyäni kehuttiin

Posted 23:13


Säkeitä Erwin Rommelille

Joku muu tätä on "päivitellyt". Toivottavasti vain Blogger-haamu.

Minä seisoin koko päivän kentän laidalla ja tuijotin, enimmän aikaa kameran läpi. Nyt silmäni ovat kuumottavat karvapallot.

Soi: Ultra Bra: Säkeitä Erwin Rommelille

Tosin Rommelkaan ei tainnut olla niin mainio sotapäällikkö ja antihitleristi kuin lännessä haluttiin uskoa. Toki kertomus hänen kuolemastaan on koskettava, ja David Irving heittäytyy "The trail of the foxin" lopussa suorastaan runolliseksi:

And there is a stone memorial at Kilometre 31 before Tobruk on the Via Balbia, commanding the graves of all his fallen soldiers, the "Africans" of whom he was so proud - Prittwitz, Ponath, Summermann, Neumann-Silkow, Bismarck and so many more.
Once a year survivors gather to greet them in his name, and that is his other monument: he lives in their memory. And when the hot storm blows and the skies cloud over with red flying sand, and the ghibli begins to howl perhaps they hear once more a Swabian voice rasping in their ears: Angreifen!

Posted 21:45


Same faces. Same instruments.

Samat puitteet, samat ilmeet, mutta vähän Lahtea nöyrempinä.

Huvittaa koko touhu. Seassa on toki aavistus vahingoniloa, kun itse olen enemmän joukkuepalloilujen ystävä. Kiintoisaa muuten lukea, kuinka Karjalainen ja muut maakuntamediat suhtautuvat.

Pientä tämä kaikki kuitenkin on. Urheilu on leikkiä, ja joku on taas vähän huijannut leikissä.
Okei, ärtynyttä närkästystä saan aikaan silloin, kun joku isomyllylämetsä tienaa vilpillä talot ja autot eikä älyä edes hävetä vaan hurskastelee loppuun saakka.

Tästähän kirjoittavat melkein kaikki. Kuka vielä väittää, että yhtenäiskulttuurin aika on ohi?

Oikeata urheilun juhlaa on tänään koettu Helsingin Tapanilassa. Harmi, etten ehtinyt paikalle.

Posted 12:24


Ne tekevät sen itse

Jaahas. Ensin tieto, että Hiihtoliitto tiedottaa. Maileja tulee, että Kaisa Varis, ja nyt on jo otsikoissakin "Naishiihtäjä kärynnyt?".

Miksen ole yllättynyt?

Posted 10:06


Montako divisioonaa paavilla on?

Aie hyökätä Irakiin on toistaiseksi vailla kansainvälisen oikeuden mukaisia perusteita, kirjoittaa esimerkiksi Guardian. Niin kuin ovat tainneet kaikki nämä vuodet olla myös jenkkien ja brittien ilmaiskut heidän itse keksimällään "lentokieltoalueella".

USA opettaa mielellään muita "justicessa" ja ihmisoikeuksissa, mutta sen omat toimintaperiaatteet ovat suoraan Isä Aurinkoiselta.

Sensuurin suodattimen läpi kuvatun sodan estetiikka on makaaberi sivujuonne. Kun ihmisiä taas kohta aletaan tappaa tehokkaasti, näemme TV:ssä upeita kuvia valtamerellä kohti oranssia auringonlaskua lipuvista lentotukialuksista, katapultin taivaalle sinkauttamista hävittäjäpommittajista ja aavikolla ärjyvistä Abramseista.
Ja ne kuvat ovat kauniita.
Voiko välinettä tarkastella miettimättä sen käyttötarkoitusta?

Posted 09:04


Eka Vekara

Perkele. Eka Vekarallako ne housut olivat eikä Atomiinuksella? Siltä tosiaan näyttää. Mutta onko Ekaa tosiaan kutsuttu Atomiinukseksi?
Tämän siitä saa, kun lähde- tarkoitan taskarikokoelmani jäi edelliseen elämään. Varjojen kapina ja kaikki...
Mutta niin jäivät muutkin kokoelmat. Tintit, Mämmilät, Asterixit.

Kielenkäytössäni Atomiinus-reppu on jo vakiintunut eikä Eka Vekara -reppu kuulosta yhtään niin hyvältä. Taidan antaa termini elää omaa elämäänsä, mutta oma epätarkkuus ärsyttää silti.

Googlettamalla päädyin tänne ja nostalgia hyökyi ylitse. Blonda Lauranen, Parakan tähti, Matamorojen timantit. Ja se eka Taikaviitta. Iltapäivät keittiön vahakankaisen pöydän ääressä taskukirjan, voileivän ja O'Boy-mukillisen kanssa.

Noita parhaita on pakko saada jostain uudestaan.

Posted 23:38


Atomisiirtimellä mummolaan

Perkolan visiot Haircutin puolella veivät ajatuksen Aku Ankkaan ja taskukirjoihin.

Olen jo pitkään kaivannut todellista tulevaisuuden kulkuvälinettä, atomisiirrintä. Siinä astutaan koneeseen paikassa A ja tullaan saman tien ulos paikassa B. Muistaakseni Karhukoplan konna jäi keikan päätteeksi jumiin puoliksi Roopen rahasäiliöön.
Mutta mikä tapa poiketa Pariisissa aperitiivilla tai mummon luona kahvilla!
Toinen kaipuun kohde ovat Atomiinuksen housut, joista löytyy tarpeen mukaan työkaluja, rakennustarpeita ja vaikka helikopteri. Mindyn tavoin olen toki jo pitkällä Atomiinus-repun kehittelyssä.

Realistisempi haave ovat juttukeikkatetsarit. Niihiin pitäisi saada tanakasti, mutta käden ulottuville muistiinpanovälineet, kamera, kommunikaattori HF-valmiudella ja eväät sekä säilöön ulkovaatteet. Tällä hetkellä kaikki tuo kulkee repussa, mutta sitä joutuu välillä hankalasti kaivelemaan.

Posted 13:31


Soititte matkapuhelimeen, johon ei juuri nyt saada yhteyttä

Kännykät ja niiden käyttö olivat tapetilla City-lehdessä.
Liitukaudella puhelut puhuttiin lankaan kotona tai konttorissa: yleensä oli hiljaista, mahdollisuus istua, kynä ja paperia käden ulottuvilla.
Nykyään tuntuu, että keskustelun taso on välillä kuin Borduriassa (krrrtscchhk...parta!... dzuiii... ääh,parta!...kyllä, jonkinlainen kalastaja...Amaih Plekszy-Gladz!). Jos kenttä ei aaltoile tai puolirikkinäinen puhelin pätki, jyrryttää ainakin rekka vieressä ylämäkeä tai topparoikka poraa katua. Tai sitten istuu metrossa tai spårassa, jossa ei viitsi sanoa juuri mitään. S kertoi jo tietävänsä soittaessaan, olenko liikennevälineissä vai en. Jos olen, vastaan "moi", jollen ole, saatan kertoa nimeni.

Ja matopelin hauskuutta en ole vielä oppinut, kertakokeilu riitti. Toisaalta ihmekös tuo. En ole koskaan kokeillut sellaisiakaan nykyajan ihmeitä kuin DVD, MD tai IRC.

Posted 10:22


Tyytyväistä hyrinää

When I was a kid my favorite relative was Uncle Caveman. After school we'd all go play in his cave, and every once in a while he would eat one of us. It wasn't until later that I found out that Uncle Caveman was a bear.

Burana 400 lievitti kurkun unikuntoon, ja aamun kierroksella löytyi hauskoja ilmauksia ja linkkejä.
Mindyltä luin Schwarzeneggerhartiat, ja Laadusta tinkimättä sanaili lampsin töistä ulos niin suivaantuneena, että teki mieli polttaa ainakin kolme Gandhin kuvaa ja piirtää Buddhalle viikset.
Pekkaspace siteerasi yhtä maailman parhaista leffoista, ja Kokkarisen tarjoamat linkit, kuten tämä, saivat hohottamaan vatsan kipeäksi. Kirjaimellisesti. Onneksi kukaan ei ollut kuulemassa.

Ja Kun kirjoitan vei Risto Niemi-Pynttärin omille sivuille, joilta löytyi näistä lauseista miettimisen arvoisia juttuja.

Posted 22:29


Sadonkorjuuta

Ei oikeastaan tarvinnut kuin koota etukäteen materiaalit ja mailata ne toimistolle monistettaviksi. Itse tilaisuudessa sain juoda kahvia, syödä dallaspullaa ja tehdä muistiinpanoja. Myöhemmin siirsin valmiin tiedotteen sivuille ja viilasin sekaan kuvia.
TV:kin oli paikalla. Se riittää jo pitkälle.

Molemmat lehdet olivat tulleet painosta mikä merkitsee lupaa laskuttaa. Tuttua huttua, joskin entistä enemmän kuvia ja taitossa pientä modernisointia.

Lounaalla A kertoi, millaista on valmistua ja yrittää löytää töitä kun ei ole oikeastaan esittää muuta työkokemusta kuin n vuotta ammatikseen pelaamista. Selvää ainesta media-alalle siis, vinoilimme.

Ihan kuin olisin nähnyt vaalimainoksen, jossa ehdokas lupaa tuoda eduskuntaan poppia ja rockia tai jotain siihen suuntaan.
Eikö siihen riittäisi radio?

Kurkku yhä kipeämpi. Nielaiseminen on koettelemus.

Posted 09:49

Nuijat ja tosinuija

Ilmeisesti vaalit ovat lähellä, koska mainosten määrä aamun lehdessä hyppäsi silmille.

"Hyvät terveyspalvelut on taattava kaikille"
"Hyvinvointi syntyy perusasioista"
"Välittäminen on sydämen asia"

Toivottavasti kenellekään ei maksettu rahaa noiden lauseiden keksimisestä.

Sen nahkatakkiin naamioituneen MTKlaisen porukalla riittää mainosten määrästä päätellen rahaa. Anneli hyvä, meille päin puolueesi on yhtä tervetullut kuin kommunisti Kosolaan.

Äskeinen ei ollut punnitun analyyttinen poliittinen kannanotto.

Viikon vitsi oli maanteiden kauhu Tapani Kansa (SDP-Uusimaa), joka IS:n lauantailiitteessä valitteli sitä, että "se liikennekurin ja vastuuntunnon asenne joka hänellä on koko ajan ollut, ei ole tullut enempää esille".
Voisiko se enempää tulla esille?

Toivottavasti Kansa on vain idiootti. Toinen vaihtoehto on, että hän pitää itseään ovelana ja meitä idiootteina. Samassa haastattelussa tämä Oikeusajattelun Oder vetoaa tekosissaan pakkotilaan.
Pakkotilaan? Jos Tapani myöhästyy keikalta, odottavat fanit alkavat epätoivoissaan surmata itseään joukoittain?

Soi: Pink Floyd: Welcome to the machine

Posted 21:51


Lääkärissä

Poika tuntui taas levottomalta ja nukkui tavallista huonommin, joten soitettiin lääkäriasemalle ja saatiin spesialistin aika kahden tunnin päähän.
Vakuuttava 50+ lääkärisetä rupatteli ensin, katsoi sitten korviin ja totesi iloisena, että näissä ei ole mitään vikaa. Kun pohdittiin, että ikenistä puskevat viitoset voisivat olla syynä, korva-, nenä- ja kurkkulääkäri totesi olevansa sattumoisin myös hammaslääkäri ja katsoi mielenkiinnosta purukalustoakin.
Ja kassan kautta ulos.

Olisi hienoa, jos terveyskeskuksessakin olisi tällaista, mutta jonkun sekin olisi maksettava.

Kotimatkalla katuvalot olivat poissa pelistä puolentoista korttelin matkalta. Yllättävän pimeäksi veti.

Minulla on kurkku kipeä.

Posted 12:25


Ihmistaloustiede 1

Tapasin viehättävän naisen
ehdotin lasillista luonani
hän sanoi mikäpä siinä
mutta juoksi nauraen pois

Lapinlahden linnut: Tapasin naisen

Keskustelu markkina-arvosta toi mieleen, mitä Francesco Alberoni aikanaan kirjoitti eroottisesta arvoasteesta (rango):
Jokaisessa yhteisössä, jokaisessa ryhmässä on enemmän tai vähemmän yksimielisiä kriteereitä, joilla jotkut yksilöt asetetaan eroottisesti etusijalle verrattuna toisiin. Niiden perusteella voidaan muodostaa hierarkia, jonka huipulta löydämme ne, joita pidetään haluttavimpina ja pohjalta ne, joita pidetään vähiten haluttavina --- Suhteessa yksilöllisiin mieltymyksiin eroottisella arvoasteella on ulkoinen, objektiivinen luonne (käännös Kimmo Rentolan).

Alberoni toteaa, että naisen asema eroottisessa hierarkiassa määräytyy pitkälti kauneuden mukaan. Miehellä vaikuttavat sen lisäksi varallisuus, asema, arvostus yhteisössä.
Kaunein nai mahtavimman, mahtavin saa kauneimman, Alberoni kärjistää.

Samalla kirjoittaja kuitenkin muistuttaa, että teorialla on rajoituksensa. Kaikki yksilöt eivät toimi sen mukaisesti. Ja nykyaikaa lähestyttäessä myös naisten mahdollisuudet kohentaa asemaansa hierarkiassa muunkin kuin ulkonäön nojalla ovat lisääntyneet.

Se, että hyvännäköisillä on vientiä, on itsestäänselvää ja samalla tylsää.
Mielenkiintoista on se, kun kohtaa naisen, jota tuskin on kyselty missikisoihin, mutta joka silti kolahtaa kuin metrin halko. Tai sitten kauniina pidetyn naisen, joka ei säväytä mitenkään.
Silloin tuntuu, että lumouksellakin on sijansa.

Posted 09:23


Vihaisena vallan kahvassa

Volvon kuski ei ilmeisesti huomannut liikennevaloja lainkaan. Tuo ei ollut se perinteinen vielä ehtii - kiihdytys vaan papparainen körötteli tasaisen varmasti päin punaisia. Onneksi en enää luota vihreisiin.

- Minkä uhanalaisen eläinlajin latinankielinen nimi on lutra lutra?
Yritin olla kärsivällinen, mutta ärsyttävä-äänisen tytön ja apaattisen pojan phone-in -visa ei loppunut koskaan. Jouduin nousemaan ja veivaamaan höyryradioni toiselle taajuudelle saamatta tietää, mitä kanavaa olin kuunnellut. X3M saa nyt mahdollisuutensa.

Annoin periksi ja perustin Päivän Pamauksen.
Klik, klik, tuo on hyvä. Klik, klik, tuota en jaksa.
Vaikka lista ei hirveästi lyhentynyt, tunsin käyttäväni valtaa.

Posted 23:39


Lepakkovuorolla

Jos pelaa tasan, näin se on tehtävä.
Seitsemän minuutin pelin jälkeen oltiin häviöllä 0-4, mutta viimeisessä erässä jo 7-5 -johdossa. Jälkimaku oli hyvä, vaikka selvästi taitavampi naapuri prässäsi vielä tasoihin. Myös sen takia, että molemmat joukkueet muistivat pelin olevan leikkiä.
Yläpelti rämisi, mutta yksi nivusia vinguttava venytys mukinkorkuiseen lämmitti.

Kasvatin liikevaihtoa vielä ison Koffin verran, J:n kyydillä kulmalle.

Posted 13:29


Väärä tapa

Netistä löytyy näköjään enemmänkin Timo Klemolan mielenkiintoisia kirjoituksia. Tosin huomasin jonkin olevan pielessä, kun yritin selata hiljentymisestä ja keskittymisestä kertovaa tekstiä nopeasti kiireen painaessa päälle ja musiikin soidessa taustalla.

Posted 09:48


Undeclared war

Pommituslennot Irakiin tihenevät, kun viestikeskuksia ja ohjusjärjestelmiä tuhotaan. Makuasia, missä vaiheessa katsoo "sodan alkaneen". Myös jenkkien ja brittien maajoukkoja lienee jo Irakin alueella valmistelemassa laajamittaista hyökkäystä.

Sinänsähän sotasuunnitelma on mainio. Ensin painostetaan Irak tuhoamaan aseensa ja sen jälkeen hyökätään maahan. Hitler ja Stalin lyövät ylävitosia helvetissä.

Posted 23:24


Stuerttivartija Guido ja Fantastic Dan

Keskiyön lähestyessä kadotin viileyteni ja nauroin yksin kammiossani näille. Aarresaarenani oli Äet' ja poikaset.

Posted 18:37


Aikakone Hietaniemessä

Käytiin koko kohortti päiväkävelyllä, ja tänäänkin matka suuntautui hautikselle.

Sankarihautojen luona vanha nainen tuli juttelemaan ja kertoi, kuinka hän luokkatovereineen vieraili samalla paikalla lakkiaispäivänään juhannuksena 1943. Sota-aikaan syreeninoksa riitti ruusuksi, ja tuoreet ylioppilaat saapuivat komennuksiltaan eri puolilta suurta Suomea. Lähtiessä kukat vietiin lähistön kouluihin, jotka silloin toimivat sotasairaaloina.
Suuren teräsristin sijasta paikalla oli silloin pienempi puinen, ja Marskin hauta tietenkin puuttui.
- Mannerheimhan eli silloin vielä, herttainen rouva muistutti.

Sinnepä mekin muuten aikanaan vaelsimme tuoreet valkolakit päässä. Mutta ollapa itsekin noin virkeä ja nuorekas 60 vuotta lakkiaistensa jälkeen.

Posted 13:14


Lukumiehiä

Poika teputti makkariin ja näki minun makaavan selälläni Sjöwallin & Wahlöön Bussimurhaa lukien.
Ukkeli nappasi yöpöydältä pienen Raamatun ja kiipesi se kädessään omaan sänkyynsä asettuen selälleen "lukemaan". Välillä vilkaisi minua ja korjasi asentoaan samanlaiseksi.
Totta kai piti huutaa muutkin paikalle pientä lukumiestä ihailemaan ja kaivaa kamera esiin.

Siitä, miksi yöpöydälläni on Raamattu, vaikken kuulu kirkkoon enkä saa uskotuksi ihmistä viisaampiin olentoihin, lisää joskus.

Bussimurhan olen ostanut joskus Vantaan kaupunginkirjaston poistokorista, suomentajan nimen ja painovuoden kertova sivu puuttuu. Sellaiset termit kuin varmuusesine, kakao ja radiopoliisi kielivät vanhasta käännöksestä.
Sjöwallin & Wahlöön yhteiskuntakriittisyys on niin taitavaa, ettei kuulosta 60-lukulaisen hölmöltä.
Ruumiiden, kurjuuden ja Martin Beckin närästyksen jälkeen kuiva huumori iskee yllättäen.
Melanderin käsiala oli koukeroista ja luvalla sanoen vaikeaselkoista. Itse asiassa ulkopuolisen oli mahdotonta lukea sitä. Kollberg otti lapun ja katsoi sitä.
- Nuolenpääkirjoitusta, hän sanoi. - Tai ehkä muinaishebreaa. Ilmeisesti juuri Fredrik kirjoitti Kuolleen Meren rullat.